Hyppää pääsisältöön

Yritys tuomittiin maksamaan: irtisanomisen syyt epäasiallisia

perusteeton irtisanominen
Hoitovapaalta töihin palannutta varaluottamusmiestä odotti ikävä yllätys: hänet irtisanottiin tuotannollis-taloudellisista syistä. Työtuomioistuimen mukaan totuus oli kuitenkin toinen.

Yritys tuomittiin maksamaan: irtisanomisen syyt epäasiallisia

Julkaistu 12.09.2018 klo 09:57
ProStoori
Kirjoittanut
Tarja Västilä
Hoitovapaalta töihin palannutta varaluottamusmiestä odotti ikävä yllätys: hänet irtisanottiin tuotannollis-taloudellisista syistä. Työtuomioistuimen mukaan totuus oli kuitenkin toinen.

Liki 200 henkilöä työllistävässä yrityksessä tehtiin organisaatiomuutos, jonka seurauksena aloitettiin yt-neuvottelut. Niiden jälkeen yhtiö päätti vähentää henkilöstöä kahteen vakinaiseen toimihenkilöön yksikössä, jossa työskenteli kolme vakituista ja yksi määräaikainen.

 

– Olin hoitovapaalla yt:iden aikana ja jo silloin tuli sellainen olo, että tähänkö tämä nyt loppuu. Tykkäsin työstäni: oli ihanaa tehdä sitä mitä osasi ja käyttää myös aivojaan.

 

Kolmikymppinen nainen ehti olla töissä kolme päivää hoitovapaansa jälkeen, kun hänen työsopimuksensa irtisanottiin. Organisaatiossa hän ehti työskennellä liki kahdeksan vuotta.

Työnantaja nihkeili perhevapaista

– Ehkä suurin virheeni oli se, että tulin raskaaksi, hymähtää nainen.

 

Ironiassa on vinha perä, sillä kertoessaan aikoinaan työnantajalle odottavansa lasta, naiselle todettiin, että ilmoitus olisi pitänyt tehdä aikaisemmin kuin viidennellä raskausviikolla.

 

– Heti kerroin, kun tiesin. Se ei tuntunut riittävän. Kun myöhemmin olin osittaisella hoitovapaalla, ihmettelin lomapalkkaani. Se ei ollut vuosiloman lakiuudistuksen mukainen. Työnantajan asenne oli kuitenkin se, että meillä tehdään niin kuin ennenkin.

Ehkä suurin virheeni oli se, että tulin raskaaksi.

Työnantaja suhtautui muutoinkin kielteisesti perhevapaiden käyttämiseen.

 

– Minua syytettiin myös valehtelusta, kun olin sairaan lapsen kanssa kotona. Isovanhempien kuulemma pitäisi auttaa. Vanhempani asuvat 500 kilometrin päässä ja lapsi sairasti todella vähän.

Siviilirohkeat työkaverit

Nainen pyydettiin varaluottamusmieheksi ennen yt-neuvottelujen alkua. Pron sopimusalavastaavan, OTM Katariina Stoorin, mukaan varaluottamusmiehen irtisanomisen katsotaan johtuneen luottamusmiestehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa irtisanomisen johtuneen muusta seikasta.

Irtisanomisen katsottiin ainakin osittain johtuneen perhevapaisiin liittyvistä epäasiallisista ja syrjivistä syistä sekä luottamusmiestehtävästä.

– Työtuomioistuin totesi, ettei asiallista ja painavaa perustetta irtisanomiselle ollut. Irtisanotun työ ei ollut vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi, vaan naisen työtehtäviin siirrettiin työntekijöitä yrityksen sisällä. Irtisanomisen katsottiin ainakin osittain johtuneen perhevapaisiin liittyvistä epäasiallisista ja syrjivistä syistä sekä luottamusmiestehtävästä.

 

Todistajien rooli oli keskeinen: he pystyivät osoittamaan, ettei työ ollut vähentynyt.

 

– Vaikka liiton jäsen kertoo tilanteestaan uskottavasti, muutakin näyttöä tarvitaan. Todistajat edustivat esimerkillistä siviilirohkeutta.

Todistajien rooli oli keskeinen: he pystyivät osoittamaan, ettei työ ollut vähentynyt.
 

Työpaikan yhteistoiminnallakin oli merkitystä, sillä todistajina kuultiin toimihenkilöiden lisäksi työntekijöitä. Henkilöstörajat ylitettiin mallikkaasti.

Oikeudenkäynti toi helpotuksen

Sittemmin nainen on ollut lyhyessä määräaikaisessa työsuhteessa sekä aloittanut tradenomiopinnot.

 

– Luon itselleni uusia mahdollisuuksia kouluttautumalla ja saan samalla vaihtelua arkeen. Nyt ajattelen vain tulevaisuutta. Keväällä sain toisen mielekkään työpaikan, jonka määräaikaisuuteen olen hakenut jatkoa. Työ ylipäätään on minulle vahva arvo: määritän itseni sen kautta.

 

Kaipuu vanhaan työyhteisöön kaihertaa mielessä. Nainen sanoo olleensa huolissaan suuren työmäärän kanssa yksikköön jääneistä kollegoista.

 

– Olen kiitollinen niille työkavereille, jotka lähtivät todistamaan. Myös liitolta olen saanut paljon apua ja tukea. Kun oikeudenkäynti oli ohi, tuli helpottunut fiilis. Oli tärkeää nähdä päätös, mustaa valkoisella, ja saada oikeutus omille tunteille: väärinkohtelu ei ole oikeudenmukaista.

Työtuomioistuin velvoitti yrityksen maksamaan naiselle liki 20 000 euroa työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä.

Työtuomioistuin velvoitti yrityksen maksamaan naiselle liki 20 000 euroa työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Oikeudenkäyntikuluja kertyi yhteensä hieman yli 18 000 euroa.

 

Lisäksi käräjäoikeudessa on vireillä tapaukseen liittyvä asia yhteistoimintalain ja tasa-arvolain vastaisista menettelyistä. Stoorin mukaan siihen haetaan vielä ratkaisua sovintoteitse.

Älä jää yksin!

  • Jos työpaikalla esiintyy erimielisyyksiä, pyri selvittämään asia esimiehesi kanssa. Mikäli asia ei ratkea, ole yhteydessä luottamusmieheen.

  • Mikäli työpaikalla ei ole luottamusmiestä, ota yhteyttä Pron aluetoimistoon. Sopimusalan asiamies neuvoo ja opastaa tarvittaessa paikallisissa neuvotteluissa. Ristiriidat olisi hyvä pystyä selvittämään työpaikalla.

  • Jos paikalliset neuvottelut eivät onnistu, Pron sopimusalavastaava ja työnantajaliiton edustaja neuvottelevat asiasta. Suurin osa erimielisyyksistä ratkeaa tässä vaiheessa. Jos ratkaisuun ei päästä, Pron lakiosasto ottaa tapauksen haltuun ja saat lakiasiain päällikön päätöksellä oikeusapua.