Petteri Orpon hallitusohjelma on ennennäkemätön lista leikkauksia ja heikennyksiä työntekijän asemaan. Ammattiliitto Pro on jäsentensä oikeuksien puolustamiseksi ilmoittanut poliittisista työnseisauksista. Näistä alakohtaisista työnseisauksista ilmoitetaan suoraan niiden piiriin kuuluville jäsenille. Lakon piiriin kuuluvilla jäsenillä on oikeus osallistua poliittiseen lakkoon eikä työnantaja saa kohdistaa heihin painostustoimenpiteitä.
Olemme koonneet tälle sivulle ajankohtaista tietoa mielenilmauksista ja vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin. Jos sinulla on kysyttävää järjestöllisistä toimenpiteistä, ota yhteyttä omaan luottamusmieheesi tai liiton työelämäneuvontaan.
Usein kysyttyjä kysymyksiä
Jatkossa työntekijän voisi irtisanoa aiempaa helpommin henkilöön perustuvasta syystä. Nykyisin laki vaatii, että irtisanomisen perusteen tulee olla painava ja asiallinen, jatkossa pelkkä asiallinen peruste riittäisi. Muutosesitykset johtaisivat toteutuessaan irtisanomiskynnyksen madaltumiseen ja työsuhdeturvan heikentymiseen. Lakimuutosta on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriössä ja se siirtyy lähiaikoina eduskunnan käsiteltäväksi. Muutoksen on kaavailtu tulevan voimaan vuoden 2026 alussa.
Työnantajan ei jatkossa tarvitsisi perustella enintään vuoden mittaisen määräaikaisen työsopimuksen tarjoamista. Tällä hetkellä työnantajan on erikseen perusteltava, miksi työsuhdetta tarjotaan määräaikaisena eikä vakituisena. Syy voi olla esimerkiksi sijaisuus tai työn projektisidonnaisuus. Valmistelussa oleva lakimuutos lisää määräaikaisten työsuhteiden tarjontaa vakituisten työsuhteiden kustannuksella.
Yhteistoimintalakia muutettiin 1.7.2025 alkaen ja nykyisin laki velvoittaa aiempaa harvempaa työantajaa käymään henkilöstön kanssa jatkuvaa vuoropuhelua toiminnan ja työyhteisön kehittämiseksi. Aiemmin yhteistoimintalaki koski vähintään 20 henkeä työllistäviä yrityksiä ja yhteisöjä, mutta raja nostettiin vähintään 50 henkeä työllistäviin yrityksiin. Muutos tiputti ison joukon työpaikkoja pois yhteistoimintalain piiristä.
Jatkuvan vuoropuhelun velvoitteen lisäksi yhteistoimintalaki asettaa raamit muutosneuvotteluille henkilöstön kanssa tilanteessa, jossa työnantaja suunnittelee esimerkiksi henkilöstön vähentämistä tai lomauttamista. Aiemmin muutosneuvotteluita tuli niiden piirissä olevien työntekijöiden lukumäärästä riippuen käydä vähintään kuusi viikkoa tai tietyissä lain määrittelemissä tapauksissa 14 päivää. Hallitus puolitti nämä ajat 1.7.2025 alkaen ja nykyään riittää, että neuvotteluita käydään kolme viikkoa tai lyhyimmillään vain 7 päivää.
Muutosneuvotteluaikojen lisäksi myös 14 päivän lomautusilmoitusaika puolitettiin eli työntekijän lomautus voi alkaa vain 7 päivän varoitusajalla. Heikennykset vaikuttavat työntekijöiden mahdollisuuksiin varautua lomautukseen tai irtisanomiseen ennakkoon taloudellisesti. Hallitus on lisäksi jo aiemmin heikentänyt työttömyysturvaa.
Takaisinottovelvollisuus tarkoittaa nimensä mukaisesti työnantajan velvollisuutta ottaa tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottu työntekijä takaisin töihin, jos samaa tai samankaltaista työtä on neljän tai joissain tapauksissa kuuden kuukauden sisällä työsuhteen päättymisestä uudelleen tarjolla ja irtisanottu työntekijä on yhä työnhakija. Hallitusohjelman mukaan takaisinottovelvollisuus poistetaan alle 50 henkeä säännöllisesti työllistävissä yrityksissä ja yhteisöissä, joita on suomalaisista työnantajista suurin osa. Lakimuutosta valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriössä.
Poliittinen lakko on laillinen eikä siihen osallistumisesta voi aiheutua sinulle mitään seuraamuksia.
Työehtosopimuksissa on usein sovittu neljän päivän ilmoitusajasta koskien poliittista lakkoa. Ammattiliitto Pro on huolehtinut tarvittavista ilmoituksista. Toimihenkilöiden ei tarvitse ilmoittaa osallistumisestaan työnantajalle.
Pron ilmoittamat lakot alkavat eri aikoihin ja löydät ne yläpuolelta jäsenkirjeistä. Töihin ei mennä enää lakon alkamisajan jälkeen.
Älä jätä työpaikallesi mitään, mitä mahdollisesti tarvitset lakon aikana. Lakon alkamisen jälkeen ei mennä työpaikalle eikä tehdä etätyötä.
Ammattiliitto Pro on ilmoittanut lakkoon työehtosopimuksen soveltamisalan mukaiset toimihenkilötyöt erikseen listattujen yritysten toimipaikoissa. Lakko koskee myös niitä toimihenkilöitä, jotka eivät ole Pron jäseniä.
Lakko koskee kaikkia toimihenkilöitä, jotka työskentelevät sellaisen työehtosopimuksen mukaisissa tehtävissä ja toimipaikoissa, jotka on ilmoitettu lakkoon. Listan löydät yläpuolelta.
(Eli lakko voi koskea myös muiden kuin listassa luetelluiden yritysten palveluksessa työskenteleviä toimihenkilöitä, mikäli työ tehdään lakon piirissä olevalla toimipaikalla.)
Lakon kanssa yhtäaikaisten poissaolojen osalta ns. aikaprioriteettiperustetta. Jos esimerkiksi vuosiloma tai sairausloma alkaa ennen lakkoa, henkilö on lomalla tai sairauslomalla myös lakon alettua. Jos alkuperäisen poissaolon syy päättyy lakon aikana, henkilö on lakossa loppuajan.
Lakkoavustus tulee haettavaksi ja maksetaan lakon päätyttyä.
Hakuaikaa on kuukausi lakon päättymisestä.
Edellytyksenä on, että olet ollut Pron jäsen jo työtaisteluilmoituksen jättöhetkellä.
Lakko perustuu järjestöpäätökseen ja jäsenet ovat liittyessään sitoutuneet noudattamaan yhdistyksen ja liiton sääntöjä sekä päätöksiä.
Lakko ei kohdistu työehtosopimuksiin vaan sillä vaikutetaan muihin asioihin, tässä tapauksessa hallitusohjelman työelämää ja sosiaaliturvaa koskeviin heikennysesityksiin. Sillä ei myöskään vastusteta mitään puoluetta tai olla jonkun toisen puolella.
Poliittinen lakko ei kohdistu työehtosopimuksiin, vaan sillä vaikutetaan muihin asioihin, tässä tapauksessa hallitusohjelman työelämää ja sosiaaliturvaa koskeviin heikennysesityksiin. Sillä ei myöskään vastusteta mitään puoluetta tai olla jonkun toisen puolella.