Työaika
Työaika
Työaika
Työaika
Pääosin työaikaa koskevat määräykset ja säännökset löytyvät oman alasi työehtosopimuksesta ja työaikalaista.
Ylityön tekeminen edellyttää työnantajan määräystä ja sinun suostumustasi. Ylityökorvauksiin liittyvät seikat kannattaa aina tarkistaa omasta työehtosopimuksesta.
Työaikapankilla tarkoitetaan mahdollisuutta säästää ja yhdistää toisiinsa työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia.
Työskennellessäsi toimihenkilötehtävissä säännöllinen työaikasi on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.
Liukuva työaika tarkoittaa sitä, että voit sovituissa rajoissa päättää työsi alkamis- ja päättymisajankohdan.
Työaikamallissa saat itse päättää työajastasi sekä työntekopaikastasi, ja työnantaja puolestaan määrittelee tehtävät ja niitä koskevat tavoitteet sekä kokonaisaikataulun.
Työajan lyhentäminen perustuu työehtosopimuksen määräykseen tai työpaikalla noudatettuun käytäntöön.
Jos päivittäinen työaikasi on kuutta tuntia pidempi, on työn aikana annettava vähintään tunnin kestävä tauko. Työehtosopimukset mahdollistavat tämän tauon lyhentämisen paikallisesti sopimalla puoleen tuntiin.
Työaikaan luetaan koko se aika, jonka olet sidottu työhön tai velvollinen olemaan työpaikalla, mutta ei sellaista taukoa, jonka aikana sinulla on oikeus ja myös tosiasiallinen mahdollisuus vapaasti poistua työpaikalta. Edellytyksenä sille, että taukoa ei lueta työaikaan on lisäksi se, että voit viettää olennaisen osan tauostasi työpaikan ulkopuolella. Jos edellä mainitut edellytykset täyttyvät, taukoa ei lueta työajaksi, vaikka et käyttäisikään poistumisoikeutta.
Mikäli sinulla on työn takia ainoastaan tilaisuus aterioida työn aikana tai on sovittu ruokailusta työn lomassa, luetaan tämä aika mukaan työaikaan.
Työaikaan luetaan koko se aika, jonka olet velvollinen oleskelemaan työpaikalla siten, että olet valmiina koska tahansa ryhtymään työhön.
Varallaololla tarkoitetaan sitä aikaa, jonka olet velvollinen sopimuksen perusteella oleskelemaan asunnossasi tai muualla päivystysvalmiudessa siten, että sinut voidaan tarvittaessa kutsua töihin.
Varallaoloaikaa ei lueta työajaksi. Jos olet varalla ja sinut kutsutaan töihin, luetaan työhön käytetyt tunnit normaalisti työajaksi.
Sovittaessa varallaolosta on samalla sovittava siitä maksettavasta korvauksesta. Työehtosopimuksissa on määräykset siitä, kuinka varallaolokorvauksen suuruuden tulee määräytyä. Mitä kiinteämpää ja sidotumpaa varallaolo on, sitä suuremman korvauksen tulisi olla.
Koulutukseen käytetyn ajan lukemiselle työaikaan on asetettu tiukat edellytykset.
Koulutus, joka järjestetään työvuoroluettelon mukaisena työaikana kiinteästi työn lomassa tai yhteydessä, kuuluu selkeästi työaikaan. Muutoin koulutukseen osallistumista voidaan pitää työntekovelvoitteen täyttämisenä, kun koulutukseen osallistuminen on työnantajan määräyksestä pakollista ja koulutus on luonteeltaan sellaista, että se on työtehtävissäsi selviytymisen kannalta välttämätöntä. Koulutus on helpommin luettavissa työaikaan silloin, kun se tapahtuu työpaikalla tai muutoin työlle ominaisissa olosuhteissa ennalta merkittynä työaikana.
Kannattaa ennen koulutusta selvittää ja sopia, onko se työaikaa. Työnantaja ei voi määrätä sinua koulutukseen, mikäli koulutukseen käytettävää aikaa ei lueta työajaksi.
Työnantajan järjestämiin vapaaehtoisiin sosiaalisiin tilaisuuksiin tai tapahtumiin käytetty aika ei lähtökohtaisesti ole työaikaa. Jos kuitenkin suoritat työnantajan määräyksestä näiden tilaisuuksien edellyttämiä työtehtäviä, työtehtäviin käytetty aika on työaikaa.
Työnantajan velvollisuus korvata työmatkasta aiheutuvat kustannukset ja maksaa päiväraha perustuvat yleensä työehtosopimusten määräyksiin.
Yötyö on työaikalain mukaan työtä, jota tehdään kello 23:n ja 6:n välisenä aikana.
Valtakunnallisella työehtosopimuksella aikarajoista saa sopia toisinkin. Vanhastaan työehtosopimuksissamme on yötyöksi määritelty työ, jota tehdään 22:n ja 6:n välillä, mutta joissain työehtosopimuksissamme yötyö on määritelty työaikalain mukaan.
Yötyötä saa teettää vain työaikalain työaikamuodoissa ja tehtävissä. Yötyöstä maksetaan työehtosopimuksissa sovitut yötyölisät (vuorolisät).
Lisätyötä on työtä, jota tehdään sovitun työajan ja pisimmän työaikalain säännöllisen työajan välisenä aikana. Tähän järjestelyyn tarvitaan sinulta suostumus. Pisin säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Lisätyö voi siis yleensä tulla kysymykseen vain silloin, kun sovittu säännöllinen työaika on lyhyempi kuin 40 tuntia viikossa
Hätätyötä voidaan teettää vain silloin, kun ennalta arvaamaton tapahtuma on aiheuttanut keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen tai hengen, terveyden tai omaisuuden vaarantumiseen.
Hätätyön teettäminen ei sen luonteen takia edellytä toimihenkilön suostumusta. Hätätyötä saa teettää enintään kahden viikon ajan. Hätätyöstä on erotettava ns. hälytysluontoinen työ. Hätätyö ei ole myöskään ylityötä.
Työnantajan on työaikalain mukaan annettava työsuojeluviranomaiselle kirjallinen ilmoitus hätätyön syystä, laajuudesta ja todennäköisestä kestosta. Työnantajan on varattava luottamusmiehelle tilaisuus liittää ilmoitukseen oma lausuntonsa asiasta.
Sunnuntaityöllä tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä.
Sunnuntaityöstä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalkka. Lisäksi sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä, itsenäisyyspäivänä ja vapunpäivänä tehdystä ylityöstä on maksettava siitä säädetyt korvaukset. Useimpien työehtosopimusten mukaan sunnuntaityökorvaus voidaan sopia annettavaksi vastaavana vapaana säännöllisenä työaikana.
Sunnuntaina suoritetusta vuorotyöstä maksetaan vuorotyölisä 100 %:lla korotettuna.
Muista, että sunnuntaityökorvaus, sunnuntain ylityökorotus ja viikkolepokorvaus ovat eri asioita, eikä niiden maksaminen riipu toisistaan.
Työajan lyhentäminen perustuu työehtosopimuksen määräykseen tai työpaikalla noudatettuun käytäntöön, mutta työaikalaissa lyhennetty työaika tarkoittaa työntekijän henkilökohtaisista syistä sovittua lyhennettyä työaikaa. Esimerkiksi kokenut työntekijä voi kokea tarvetta keventää työaikaansa.
Työntekijä voi haluta sosiaalisista tai terveydellisistä syistä tehdä työtä säännöllistä työaikaa lyhyemmän ajan. Tällöin työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi tehdä osa-aikatyötä.
Työnantajan ja työntekijän on tehtävä lyhennetystä työstä määräaikainen enintään 26 viikkoa kerrallaan voimassa oleva sopimus. Siitä on käytävä ilmi ainakin vuorokautisen ja viikoittaisen työajan pituus.
Ikääntyneet työntekijät
Työntekijän pyynnöstä työnantajan on ensisijaisesti järjestettävä työt niin, että työntekijä voi lyhentää säännöllistä työaikaansa siirtyäkseen osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle taikka tehdäkseen osittaisen sairauspoissaolon aikana osa-aikatyötä.
Vastaavasti työnantajan on järjestettävä työt osa-aikatyön mahdollistavalla tavalla silloin, kun 55 vuotta täyttänyt, työnantajan palveluksessa vähintään kolme vuotta ollut työntekijä haluaa lyhentää säännöllistä työaikaansa. Työajan lyhentäminen toteutetaan työnantajan ja työntekijän sopimalla tavalla ottaen huomioon työntekijän tarpeet sekä työnantajan tuotanto- ja palvelutoiminta.
Työnantajan tulee perustella, mikäli hän kieltäytyy lyhentämästä työaikaa.
Sinua voisi kiinnostaa etenkin nämä
Työajan lyhentäminen
Työajan lyhentämisvapaat liittyvät niihin työaikamuotoihin, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Näissä työaikamuodoissa kokoaikaisesti työskentelevän toimihenkilön työaikaa lyhennetään yleensä 100 tuntia eli noin 12,5 työpäivää vuodessa antamalla erillisiä työajan lyhentämisvapaita.
Lepoajat
Joustotyöaika
Työntekijä ja työnantaja voivat sopia joustotyöajan käytöstä tehtävässä, jossa vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää.
Joustotyöajan on tarkoitus vastata muuttuneisiin työajan jouston tarpeisiin erityisesti vaativassa asiantuntijatyössä. Pääasiallisena soveltamisalana mainitaan tietotyö, jonka ydinsisältöön kuuluu tiedon vastaanottaminen ja käsittely sekä uuden tiedon tuottaminen.
Kun työnantaja ja työntekijä sopivat työn tekemisestä, syntyy työsuhde. Työsuhteen vähimmäisehdot perustuvat lakeihin ja työehtosopimuksiin. Lisäksi sen molemmilla osapuolilla eli työnantajalla ja työntekijällä on oikeuksia ja velvollisuuksia työsuhteen aikana ja sen päättyessä.