Pomo kysyy, ehditkö vielä hoitamaan yhden asian, vaikka olit suunnitellut lähteväsi tänään aikaisemmin. Teet taas tiimin viikkopalaverin kokousmuistion, vaikka olitte sopineet vuorottelusta. Hoidat taas hyvää hyvyyttäsi kollegan työtehtävän, jota hän ei ehtinyt tehdä.
Ein sanominen voi olla pelottavaa, jos on koko elämänsä tottunut miellyttämään muita. Neurotieteen tutkija ja valmentaja Antonia Gergenin mukaan tunteella on biologinen perusta. Aivot pitävät siitä, että ne onnistuvat ennustamaan asioita oikein.
– Jos joku pyytää meiltä jotain, myöntävä vastaus antaa tilanteelle harmonisen, ennustettava lopun. Se antaa meille mielihyvää, kokemuksen eheästä identiteetistä ja biologisen tasapainon, Gergen sanoo.
Kieltävä vastaus sen sijaan luo tilanteeseen ja sosiaaliseen suhteeseen konfliktin. Ein sanominen voi tuntua vaikealta, sillä pelkäämme vastapuolen reaktiota. Aivot tulkitsevat sen uhkana, sillä oma lauma on ihmiselle tärkeä.
– Laumat saavat meidät käyttäytymään samalla tavalla, menemään muiden mukana. Ne ovat evolutiivisia tapoja, joilla ylläpidämme sosiaalisia suhteita ja sitä kautta selviydymme, Gergen sanoo.
Nykyihmisen arjessa ein sanominen ei kuitenkaan johda lauman hylkäämäksi joutumiseen. Sen sijaan se on olennainen taito ihmissuhteissa luovimiseen.
Ota kehosi avuksi
Keho voi reagoida ein sanomiseen voimakkaalla stressillä. Sydän hakkaa, ääni jähmettyy ja olo kiristyy. Ennen rajojen asettamista hermoston voi oppia rauhoittamaan esimerkiksi hengitysharjoituksella.
– Voi hengittää ulos ja laskea vaikkapa kahdeksaan, ja sisäänhengityksellä laskea neljään. Se stimuloi vagushermoa ja alentaa sydämen sykettä, Gergen vinkkaa.
Toinen fyysinen tapa vahvistaa itseluottamusta ja omien rajojen tunnetta on voima-asennot.
Ennen työhaastattelua tai tärkeää palaveria voi esimerkiksi yrittää seistä mahdollisimman suurena: kädet levällään tai lanteilla, rinta pystyssä.
– Ne ovat asentoja, joita nähdään esimerkiksi lintujen soidintansseissa. Ne antavat sisäisen palautteen siitä, että olen vahva ja voimakas, Gergen sanoo.
Tuumaustauko auttaa tunnistamaan omat tarpeet
Miellyttäjästä voi kasvaa ihminen, joka vastaa aina automaattisesti ”kyllä”. Kaikkeen suostuvan kynnysmaton identiteetti sopii kuitenkin huonosti yhteen asiantuntija- tai toimihenkilötehtävien kanssa.
– Automaation voi rikkoa. Tilanteessa, jossa meiltä pyydetään jotain, pitäisi pysähtyä ja miettiä hetken ajan, mitä mieltä oikeasti olemme. Se on helpompaa, jos kyseessä on sähköpostiviesti tai tekstiviesti, Gergen sanoo.
Omien rajojen tunnistaminen voi olla vaikeaa, jos ne on tottunut vuosien ajan ohittamaan. Alkuun voi päästä nimeämällä tilanteita, joissa omat rajat ovat aikaisemmin tulleet ylitetyiksi, ja laatia niiden pohjalta uusia toimintamalleja.
Kroonisen miellyttämisen toimintamalli on yleensä opittu jo lapsuudessa. Yksi keino oppia siitä pois on ottaa mallia uudestaan.
– Jos ympäristössä on joku, joka osaa todella hyvin asettaa rajoja, kannattaa seurata miten hän sen tekee ja mitä sanoja hän käyttää. Ja poimia niitä tapoja myös itselleen, Gergen sanoo.
Ole rohkeampi versio itsestäsi
Miellyttäjälle tyypillinen sisäinen puhe on usein ankaraa ja syyllistävää. Avuksi voi ottaa itsensä alter egon, joka on todellista minäämme itsevarmempi. Rohkean työminän luominen voi olla erityisen tärkeää ihmiselle, joka ottaa ensimmäisiä askeliaan esihenkilönä tai muuten uudessa työroolissa.
– Alter egolle voi keksiä vaikka lempinimen. Silloin voi olla johtajaversio itsestään ja ajatella, ettei omilla epävarmuuksilla ja negatiivisella sisäisellä puheella ole siinä kontekstissa merkitystä, Gergen sanoo.
Kun oman itsensä rohkean alter egon saa sovellettua yhteen tilanteeseen, on se myöhemmin helpompi laajentaa myös muihin tilanteisiin.
