Ärähditkö taas työkaverille mitättömän pienestä asiasta? Ahdistuitko, kun työtehtävän deadline alkoi uhkaavasti lähestyä?
Tunteet ovat työssämme aina läsnä, halusimme sitä tai emme. Ne vaikuttavat siihen, mitä havainnoimme ympäriltämme, miten tulkitsemme erilaisia tilanteita ja miten toimimme paineen alla.
– Niin kauan kuin elämme ja hengitämme, olemme tuntevia yksilöitä, eikä meissä ole mitään vikaa, vaikka tunteet välillä kuohuisivat. Kaikilla tunteilla on joku tarkoitus, sillä ne ovat evoluution varrella kehittyneet parantamaan selviytymistämme, työhyvinvointikouluttaja Riikka Ilmivalta sanoo.
Tunnetaidot eivät tarkoita tunteiden tukahduttamista, vaan kykyä tunnistaa ja säädellä niitä tietoisesti. Aivoille tunnistamaton, epämääräinen tunnetila on uhka, kun taas tunteen nimeäminen on ensiaskel sen käsittelemiseen.
– Tutkimusten mukaan hyvät tunnetaidot ovat työelämässä yhteydessä vähäisempään stressiin ja parempaan jaksamiseen. Ne parantavat päätöksentekoa ja työn laatua, Ilmivalta kertoo.
Aivot taantuvat kuormituksen alla
Nykyihmisen aivot ovat miljoonien vuosien kehityksen tulosta. Niiden vanhin osa vastaa hengissä pysymisestä ja viimeisimpänä kehittynyt etuotsalohko loogisesta ajattelusta.
Kovan kuormituksen alla etuotsalohkon toiminta voi kuitenkin hetkellisesti heikentyä, ja ihminen taantuu käyttämään vanhempia aivoalueitaan. Ilmivalta vertaa tilannetta kännykkään, joka menee virransäästötilaan ja alkaa sulkea erilaisia taustasovelluksia.
Aivojen kuormitusta lisää myös arjessa vähitellen kertyvä tunnekuorma. Kenties olemme saaneet ärsyttävää sähköpostia, työkaveri on sanonut ilkeästi tai olemme itse nukkuneet huonosti.
– Vähitellen se alkaa näkyä ärsyyntymisenä, väsymisenä ja keskittymiskyvyn heikkenemisenä, Ilmivalta kuvaa.
Kun monesta eri lähteestä kerääntynyt tunnemöykky on kasvanut riittävän suureksi, saattaa pienikin asia laukaista ylimitoitetun vastauksen.
– Meille tulee taistele tai pakene -reaktio, jossa saatamme loukkaantua ja vetäytyä tai ärähtää ilkeästi. Tiuskahduksen kohde ei välttämättä ole edes syypää tilanteeseen, Ilmivalta sanoo.
Tyypillistä on, että hetkellisesti malttinsa menettänyt ihminen pian katuu toimintaansa. Kun tunteitaan kykenee säätelemään, on oma reaktio mahdollista pysäyttää ajoissa.
Stressi paljastaa itselle tärkeät arvot
Kun seuraavan kerran löytää itsensä stressaavasta tilanteesta, kannattaa tunteen äärelle hetkeksi pysähtyä. Ahdistuksen taustalla olevat asiat voivat paljastaa paljon arvoistamme, ja tunteen tunnistamisen jälkeen oman reaktionsa voi muotoilla uudelleen.
– Voi olla, että meitä ahdistaa, kun emme ehdi saada jotain asiaa määräajassa valmiiksi. Reaktion taustalla on, että asia on meille tärkeä ja haluamme suoriutua siitä hyvin. Silloin stressi on itse asiassa hyväksi, sillä se auttaa työskentelemään tehokkaammin ja priorisoimaan tekemistämme, Ilmivalta sanoo.
Ahdistavassa tilanteessa voi yrittää hengittää syvään, harrastaa pari minuuttia rivakkaa liikuntaa tai mennä hetkeksi seisomaan ulos pakkaseen.
– Kylmäaltistus leikkaa suurimmalta ahdistukselta terän, jolloin asian pariin voi palata rauhallisemmin, Ilmivalta vinkkaa.
Olennainen osa tunnesäätelytaitoja on kyky tunnistaa oman kehon lähettämät viestit. Verensokerin lasku, huonosti nukuttu yö ja naisilla hormonikierto voivat vaikuttaa vahvasti tunteisiimme ja siihen, miten tulkitsemme tilanteita.
– Työkaverille voi avoimesti kertoa, että tulen nälkäisenä äkäiseksi, enkä itse välttämättä huomaa sitä. Tai voi mainita, että tänään on vähän huono päivä, eikä se liity mitenkään sinuun, Ilmivalta sanoo.
Jos huomaa töksäyttäneensä työkaverille, voi tapahtunutta pyytää anteeksi ja kertoa, miksi reagoi niin kuin reagoi.
– Työelämään mahtuu kaikenlaisia tunteita, kun niille on jokin selitys.
Ihmisiä kaikki
Kun tunnistaa omat tunnereaktionsa ja niiden taustalla vaikuttavat asiat, voi myös suhtautua toisiin ihmisiin ymmärtäväisemmin.
– Se hankala, kireä työkaveri on todennäköisesti ihminen, jonka elämässä on paljon meille näkymätöntä kuormaa. Hän voi olla isojen paineiden tai arvoristiriitojen keskellä. Kun sen ymmärtää, hänen viestintäänsä voi suhtautua ilman, että ottaa siitä itseensä, Ilmivalta sanoo.
Työkaverin kuormituksen voi huomata tämän tavallista tunteikkaammasta käytöksestä. Tunnekuohun keskellä ihminen kaipaa loogisten, hyvää tarkoittavien neuvojen sijaan usein ymmärrystä ja myötätuntoa.
– Silloin voit auttaa parhaiten kuuntelemalla, mutta menemättä kuitenkaan mukaan tilanteen märehdintään tai päivittelyyn. Ihmisen voi vähän aikaa antaa purkaa tunnetta pois, minkä jälkeen hän pystyy jälleen analyyttiseen ajatteluun, Ilmivalta sanoo.
Se, kuinka avoimesti ihminen voi tunteitaan työpaikalla näyttää, on usein riippuvainen tämän työroolista.
– Olisi tärkeää nähdä ihminen työroolin takana. Toivoisin myös, että voisimme työelämässä kokea myötäintoa ja näyttää iloa yhteisistä onnistumisista.
