Muistin ja keskittymisen ongelmat eivät ole vain ikääntyneiden huoli.
– Tutkimusten kysymyksenasettelusta riippuen ne ovat tuttuja myös 15-25 prosentille työikäisistä, Työterveyslaitoksen johtava psykologi, neuropsykologian erikoispsykologi Teemu Paajanen kertoo.
Paajasen mukaan muistiongelmista ei välttämättä aina kannata huolestua, mutta niihin pitää kiinnittää huomiota. Vaikka kyse ei useimmiten ole sairaudesta tai muusta terveysongelmasta, työikäisen muistiongelmat kertovat aina jostain.
– Hoitokeino vaihtelee sen mukaan, mikä taustalla oleva syy on. Siksi syy kannattaa aina selvittää. Ja jos muistiongelmat johtuvat esimerkiksi uupumuksesta, seuraa siitä ennemmin tai myöhemmin muitakin terveysongelmia.
Kolme syytä muistiongelmille
Tyypillinen muistiongelmia aiheuttava taustatekijä on ylikuormitus, jossa työmuistissa on yksinkertaisesti liikaa asioita käsiteltäväksi. Kun yksi asia keskeyttää toisen, jotain tipahtaa helposti pois.
– Se ei ole kauhean huolestuttavaa. Silloin muistissa ei yleensä ole mitään vikaa vapaa-ajalla tai kuormituksen päättyessä, Paajanen sanoo.
Toista muistiongelmiin vaikuttavaa ryhmää Paajanen kutsuu tiedonkäsittelyn tehon heikentäjiksi. Niihin kuuluvat esimerkiksi uupumus, univaikeudet kuten unettomuus tai uniapnea, alavireisyys ja ahdistuneisuus.
– Tämä on jo astetta hankalampi tilanne. Mutta kun nämä tehonheikentäjät saadaan hoidettua, tiedonkäsittelykin yleensä palautuu entiselleen, Paajanen kertoo.
Muistiongelmat voivat johtua myös sanotuista tiedonkäsittelyn rikkojista eli psykiatrisista tai neurologisista sairauksista ja tiloista. Niihin kuuluvat niin alkavat muistisairaudet kuin esimerkiksi aivovammat. Näihin liittyvät tiedonkäsittelyn muutokset ovat usein pysyviä tai eteneviä.
Veitkö roskapussin vai et?
Jos oma muisti huolestuttaa, Paajanen kehottaa ensin seuraamaan asiaa. Onko vastaavia ongelmia ollut aiemmin ja toistaako tilanne samaa kaavaa, vai onko oireissa jotain uutta?
– Hiljalleen alkaneet lievät muistihankaluudet edellyttävät harvoin kiireellistä hoitoa, ja tällöin oireiden taustalla oletettavasti vaikuttavia asioita voidaan lähteä rauhassa hoitamaan, Paajanen sanoo.
Jos muistin ja tiedonkäsittelyn ongelmat ilmenevät nopeasti tai kohtausmaisesti ja henkilöllä ilmenee halvausoireita tai näköhäiriöitä, sairaalahoitoon on hakeuduttava nopeasti. Taustalla saattaa olla aivoverenkiertohäiriö.
Paajasen mukaan on tavallista, että ihminen unohtaa tehdä jonkin asian, kuten viedä töihin lähtiessään roskapussin ulos. Huolestuttavampaa on, jos vie roskapussin, mutta ei myöhemmin muista asiaa lainkaan.
– Se kertoo siitä, että asia ei ole tallentunut muistiin. Silloin lyhytkestoisen työmuistin lipsahduksen sijaan kyseessä voi olla pidempikestoiseen muistiin liittyvä ongelma, Paajanen sanoo.
Työssä oleva voi hakea apua muistiongelmiin työterveyshuollosta, muut perusterveydenhuollon kautta. Tarvittaessa muistiongelmainen voidaan ohjata jatkotutkimuksiin neuropsykologille.
– Jos muisti huolestuttaa, kannattaa hakeutua selvittelyihin. Ensimmäisenä ei tarvitse pelätä muistisairautta, vaan taustalla voi myös olla esimerkiksi vitamiinipuutos tai kilpirauhasen vajaatoiminta. Ne saadaan hoitamalla kuntoon, Paajanen sanoo.
Pidä huolta aivoistasi
Aivoihin ja tiedonkäsittelyn tehokkuuteen vaikuttavat niin ikääntyminen kuin elintavat. Paajasen mukaan aivojaan voi helliä samoin kuin sydäntään eli nukkumalla hyvin, syömällä terveellisesti, liikkumalla ja olemalla sosiaalisesti aktiivinen.
– Esimerkiksi alkoholin runsaalla käytöllä on vaikutusta suoraan aivoihin ja keskushermostoon, ja vähäisemmälläkin käytöllä on vaikutusta uneen ja vireyteen.
Tiedonkäsittelyä tulisi Paajasen mukaan lähestyä samoin kuin fyysistä työergonomiaa. Sopivan työasennon ja nostettavien massojen tapaan olisi osattava pohtia myös sitä, mikä on aivoille sopiva tiedonkäsittelyn määrä ja tapa.
– Huomiota kannattaa kiinnittää myös sosiaalisen median käyttöön. Jos tekee jatkuvasti montaa asiaa rinnakkain, aivot tottuvat nopeisiin ärsykkeisiin ja jatkuvaan tarkkaavuuden kohteen vaihtamiseen. Yhteen asiaan keskittyminen on taito, joka rapistuu ilman harjoittelua.
