Iiro Ketola on seurannut läheltä vakuutusalan ilmiötä, jossa muutosneuvotteluista on viime vuosina tullut lähes rutiini alan suurimmissa yrityksissä. Ketola kuvaa tilannetta muutosneuvottelurumbaksi. Vakuutusalan konttoritoimihenkilöiden neuvottelukunnan puheenjohtajan mukaan muutosneuvottelut eivät useinkaan johdu yritysten taloudellisista vaikeuksista.
– Päinvastoin, vakuutusalan suurimmat yritykset tekevät miljardiluokan voittoja vuodesta toiseen. Silti ihmisiä laitetaan ulos säännöllisesti, Ketola toteaa.
Tehokkuus edellä – inhimillisyys unohtuu
Esimerkiksi LähiTapiolassa on tällä hetkellä käynnissä tämän vuoden neljännet muutosneuvottelut. Ne koskevat Lähitapiola Palvelut Oy:tä. Sopimusalavastaava Ria Ahlroth kertoo, että liittoon on kantautunut viestejä vastaavista ketjuttamisista muistakin yrityksistä.
– Pro kummeksuu vakuutusalalle rantautunutta ilmiötä, jossa yritykset ovat alkaneet pilkkoa ja ketjuttaa muutosneuvotteluja.
LähiTapiola Palvelut Oy:n muutosneuvotteluja työnantaja perustelee tarpeella tehostaa tuotantoa.
Ketola kertoo, että palveluyhtiöitä johdetaan tiukalla tehokkuuskärjellä, eli jos alueyhtiöt ostavat vähemmän palveluita palveluyhtiöltä, sieltä vähennetään väkeä. LähiTapiola on perustellut irtisanomistarvetta myös tekoälyn käytön yleistymisellä. Ketola on huolissaan asiakaskokemuksesta.
– Ymmärrän, että työtä pitää tehostaa, mutta vakuutusyhtiössä asiakkaat haluavat huolineen usein puhua ihmiselle ei robotille.
Pahinta Ketolan mielestä on se, miten tylysti LähiTapiola kohtelee henkilöstöään.
– Ihmiset eivät uskalla tuoda esiin epäkohtia työpaikalla tai pyytää palkankorotusta, kun pelkäävät, että seuraavissa muutosneuvotteluissa heidät irtisanotaan. Tästä on ylipäätään tullut paljon kuormittuneempi paikka tehdä töitä.
Ketolalle on herännyt epäilys, että työnantaja irtisanoo henkilöitä, joista se haluaa henkilöperustaisesti eroon ja tarjoaa irtisanomispaketteja. Jos työntekijä ottaa paketin ja lähtee itse, työnantaja voi palkata uusia työntekijöitä tilalle.
Mitä tapahtui yhteiskuntavastuulle?
Pron tilastoista käy ilmi, että vakuutusalalla käydyt muutosneuvottelut ovat poikkeuksetta johtaneet irtisanomisiin. Esimerkiksi teknologiateollisuudessa ja rakennusalalla ihmisiä on lomautettu heikon tilauskannan aikana, mutta he ovat myöhemmin päässeet palaamaan töihinsä.
– Vakuutusalalla työ ei ole samalla tavalla suhdanneriippuvaista, mutta tietyissä tilanteissa meilläkin varmasti voitaisiin ottaa lomautukset keinovalikoimaan, Iiro Ketola sanoo.
Ketola peräänkuuluttaa alan yrityksiltä suurempaa yhteiskuntavastuuta erityisesti nyt, kun talous sakkaa ja työttömyys on korkealla.
– Kun huipputuloksia tekevät yritykset heittävät ihmisiä pois kevein perustein, mikä esimerkki se on yhteiskuntavastuusta? LähiTapiola tarjoaa asiakkailleen mainoslauseen mukaan elämän turvaa, työntekijöille sen sijaan elämän turvattomuutta.
Kuva: Iiro Ketola on vakuutusalan konttoritoimihenkilöiden neuvottelukunnan puheenjohtaja ja LähiTapiolan Espoon ryhmäyhtiöiden konttoritoimihenkilöiden pääluottamusmies.
Vakuutussektorin tunnusluvut 2024
- Vakuutusyhtiöiden maksutulo kasvoi 5 prosenttia ja oli 29,8 miljardia euroa.
- Sijoitusten tuotto oli yhteensä 9 prosenttia.
- Henkivakuutuksen maksutulo kasvoi 20 prosenttia yhteensä 5,5 miljardiin euroon.
- Vahinkovakuutuksen maksutulo kasvoi 3 prosenttia 5,6 miljardiin euroon.
- Työeläkevakuutuksen maksutulo kasvoi 2 prosenttia 18,8 miljardiin euroon.
- Korvauksia ja eläkkeitä maksettiin 29,2 miljardia euroa. Niiden kasvu oli 5 prosenttia.
Lähde: Finanssiala ry:n vakuutus- ja pankkisektorien vuosikatsaus 2024
