Oulun ammattikorkeakoulu tutki ICT-alalla työskentelevien kokemuksia eettisesti epätyydyttävistä tilanteista nykyisessä työssään. Eettisellä kuormituksella tarkoitettiin eettisistä dilemmoista johtuvaa psyykkistä stressiä. Niitä syntyi kahden tyyppisissä tilanteissa: työntekijä ei tiedä mikä olisi eettisesti oikea toimintatapa tilanteessa tai tietää, miten hänen olisi toimittava, mutta ei koe voivansa toimia eettisesti oikein esimerkiksi suhteessa omiin arvoihinsa tai työyhteisön sääntöihin.
Vastaajilta kysyttiin: Mikä on ollut eettisesti epätyydyttävin tilanne nykyisessä työssäsi? Kysymykseen vastasi 35 henkilöä. Tutkimus on osa Kestävä aivoterveys -hanketta. Oulun ammattikorkeakoulusta hankkeen tutkimusryhmään kuuluvat yliopettaja ja terveystieteiden tohtori Kati Päätalo, filosofian maisteri ja tiimipäällikkö Satu Pinola sekä yliopettaja ja terveystieteiden tohtori Reetta Saarnio.
Vastaukset analysoitiin käyttäen sisällönanalyysia, jonka pohjalta muodostettiin viisi pääluokkaa:
1) jouduttiin toimimaan vastoin omia arvoja, 2) koettiin riittämättömyyden tunnetta suhteessa ristiriitaisiin odotuksiin työpanoksen suhteen, 3) työasemaan tai -tehtävään liittyi haasteita, 4) tuotteen valmistumisprosessiin liittyi haasteita sekä 5) johtamisen eettiset pulmatilanteet.
Vuorovaikutustilanteet luottamusmies- ja esihenkilötehtävissä kuormittavat
Tutkimuksen tulosten perusteella vaikuttaa, että ICT-alalla eettisesti kuormittavat tilanteet liittyvät vahvasti erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin erityisesti luottamusmies- ja esihenkilötehtäviin. Eettisesti ristiriitaiseksi koettuihin tilanteisiin liittyi erilaisia tunteita.
– Viha, pettymys, harmitus, turhautuneisuus, epävarmuus, epäreiluus, voimattomuus, ahdistus, huonommuuden ja riittämättömyyden tunne. Tunteita kuvattiin eniten liittyen tilanteisiin, joissa oli kyse henkilön työasemasta ja/tai- tehtävästä kuten yt-tilanteista ja niiden seurauksista, tutkimusryhmä kertoo.
Työn kohteeseen liittyvä eettinen velka kuormittaa
Eettisesti kuormittavat tilanteet liittyivät vahvasti myös työn kohteeseen ja siihen liittyvään tekniseen velkaan. Haasteeksi nousi henkilöstön osaaminen, aikaresurssi ja asiakkaiden tyytyväisyys.
– ICT-alan organisaatioissa tulisikin kiinnittää huomiota riittäviin resursseihin tuotteen kehitysprosessissa, jotta voitaisiin ehkäistä teknisestä velasta aiheutuvaa työntekijän eettistä kuormitusta, tutkimusryhmä jatkaa.
Myös viime vuonna julkaistussa artikkelissa “Eettiset kuormitustekijät haastavat ICT-alan osaajien aivoterveyttä”, käsiteltiin laajemmin teknistä velkaa yhtenä ICT-alan eettisenä haasteena.
– Ohjelmistoja kehittäessä joudutaan välillä esimerkiksi ajan tai tiedon puutteen takia tinkimään laadusta ja oikaisemaan kehitysprosesseissa. Tästä muodostuu teknistä velkaa, tutkimusryhmä kertoo.
Eettinen kuormitus on koko työyhteisön ongelma
Kestävä aivoterveys -hankkeen työpajoissa on käyty läpi erilaisia ratkaisumalleja eettisen kuormituksen tilanteisiin, muun muassa TTL:n ja Tivian eettisiä ohjeita. Hankkeessa on pyritty nostamaan eri alojen tietoisuuteen, että eettinen kuormitus on osa psykososiaalista kuormitusta, myös ICT-alalla.
– Kyse on hyvin paljon tietoisuudesta, eli on tärkeää tietää, mitä eettinen kuormitus on ja tunnistaa sitä aiheuttavat tilanteet. Myös tietoisuus siitä, miten eettistä kuormitusta voi hallita, on tärkeää, tutkimusryhmä kertoo.
Työyhteisössä tulee olla mahdollisuus käsitellä eettistä kuormitusta aiheuttavia tilanteita sekä pohtia yhteisiä pelisääntöjä kuormittaviin tilanteisiin. Myös työterveyshuollolla voi olla tässä oma roolinsa.
– Oleellista on, että työyhteisössä on mahdollisuus keskustella eettisistä ristiriitatilanteista ja jakaa niitä yhdessä. Tärkeintä on, että eettisen kuormituksen kokemus ei jää vain yksittäisen työntekijän harteille, tutkimusryhmä jatkaa.
Työterveyslaitoksen sivuilla on kattavasti tietoa eettisestä kuormituksesta ja sen hallinnasta. Näkökulma on vahvasti sosiaali- ja terveydenhuollon työtehtävissä, mutta materiaalia voi soveltaa muissakin työyhteisöissä.
Affektiivisen ergonomian käsittely jatkuu konkreettisesti vielä tunneilmapiiri-työpajoilla, joissa keskitytään ICT-alan toimijoiden kanssa esimerkiksi psykologiseen turvallisuuteen.
Kestävä aivoterveys -hanke 1.3.2020–31.8.2023
Hankkeen tavoitteena on perehtyä aivokuormitukseen työelämässä ja kehittää toimintatapoja ja työvälineitä työntekijöiden aivoterveyden ja työhyvinvoinnin sekä organisaatioiden tuloksellisuuden edistämiseksi. Hankkeessa perehdytään kognitiiviseen-, informaatio- ja affektiiviseen ergonomiaan sekä itsensä johtamiseen. Lisäksi tunnistetaan eettiseen kuormitukseen vaikuttavia tekijöitä ja kehitetään työvälineitä näiden kuormitustekijöiden käsittelemiseksi. Yksi hankkeen osatavoitteista on edistää työorganisaatioiden osaamista työn eettisten kuormitustekijöiden käsittelemiseksi.
Oulun ammattikorkeakoulu on hankkeen osatoteuttaja (TAMK koordinoi hanketta). Oamkin työelämäkumppanina on neljä ICT-alan yritystä. Yritysten kanssa on toteutettu hankkeen eri vaiheissa työpajoja, joiden teemoina ovat olleet 1) itsensä johtaminen, 2) informaatio- ja kognitiivinen ergonomia ja 3) affektiivinen ergonomia.
Eettiset kuormitustekijät liittyvät affektiivisen ergonomian kokonaisuuteen ja näitä on käsitelty yritysten kanssa myös työpajoissa.
Itsensä johtamisen teeman työpajoissa keskityttiin työn tuunaamiseen aivoterveellisemmäksi. Työpajojen antia kuvataan seuraavassa julkaisussa:
- Pinola, S, Päätalo K & Saarnio R. 2021. ICT-ala lähti tuunaamaan työtään aivoterveellisemmäksi. Oamk Journal 76/2021. Oulun ammattikorkeakoulu.
- Informaatio- ja kognitiivisen ergonomian teemassa keskityttiin informaatioergonomian ratkaisuihin ja näiden kuvaus löytyy: Päätalo K, Pinola S, Saarnio R & Bordi L. 2022. Informaatioergonomiaa kehittämällä kohti aivoterveellistä ICT-alan työtä. Oamk Journal 115/2022.
- Lue myös: Luhtasela L, Nevasaari V, Saarnio R & Päätalo Kati. 2022. ICT-ala tarvitsee uusia taukokäytäntöjä työhyvinvoinnin edistämiseksi. Oamk Journal 39/2022.
