Rotterdamin sataman päästä päähän on matkaa 42 kilometriä, yhden maratonin verran. Alue koostuu viidestä erillisestä satama-alueesta ja valtavasta määrästä jalostamoja, konttiterminaaleja ja tuulivoimaloita.

Pohjanmeren päälle rakennetun Maasvlakten alueelle muun muassa suomalaiset UPM ja Neste ovat päättäneet sijoittaa uudet jalostamonsa. Neste on perustellut paikkavalintaansa eduilla, joita Rotterdamin satama tarjoaa siellä toimiville yrityksille. Nesteen uuden jalostamon on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2026 alkupuolella.

– Rotterdamin sataman sijainti, infrastruktuuri, valtava koko ja logistiikkakeskukset ovat tosiaan iso etu petrokemian alan yrityksille, alankomaiden suurimman ammatillisen keskusjärjestön FNV:n neuvonantaja Fredy Peltzer toteaa.

– Sataman strateginen sijainti maailmanlaajuisena kaupankäynnin solmukohtana ja laaja kuljetusverkosto mukaan lukien putkistot ja varastotilat helpottavat raaka-aineen tuontia ja valmiiden tuotteiden jakelua kotimaisille ja kansainvälisille markkinoille, hän jatkaa.

Neste tuottaa Rotterdamissa uusiutuvaa dieseliä ja lentopolttoainetta. Sen mukaan Rotterdamin etuna on muun muassa jalostuksessa tarvittavan vähähiilisen vedyn hyvä saatavuus.

Sataman monta etua

Uusiutuvilla polttoaineilla on kysyntää lähellä, sillä Amsterdamin Schipholin ja Lontoon Heathrow’n kansainväliset lentokentät ovat pienen matkan päässä.

Koska Rotterdamin satamassa toimii useita kemian alan yrityksiä ja laitoksia, yhteistyö on tarvittaessa helppoa. Alueella on esimerkiksi laitoksia, joissa uusiutuvaa dieseliä voidaan sekoittaa tavalliseen dieseliin tai muihin biopolttoaineisiin. Fredy Peltzer mainitsee myös tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä innovaatiot.

– Alankomaissa keskitytään voimakkaasti uusiutuvan energian tutkimukseen ja kehitykseen. Rotterdamissa yritykset voivat tehdä yhteistyötä paikallisten tutkimuslaitosten kanssa ja hyödyntää uusiutuvan dieselin tuotantotekniikoiden viimeisimpiä edistysaskeleita.

Peltzer lisää listaan Alankomaiden lainsäädännön, joka suosii uusiutuvan dieselin tuotantoa ja kulutusta. Eduksi ovat myös investointimahdollisuudet ja avustukset uusiutuvan energian hankkeille.

Myös Rotterdamin maine kestävänä ja vastuullisena satamana voi tuoda lisäarvoa siellä toimiville yrityksille sekä tuotteille ja tuotantoketjuille, jotka täyttävät kestävän kehityksen standardit.

Avoin neuvottelukulttuuri vähentää lakkoja

Alankomaissa kansainvälisiä yrityksiä kiinnostaa myös koulutetun työvoiman saatavuus. Rotterdamin alueella asuu 1,9 miljoonaa ihmistä ja paljon energia- ja petrokemian alan osaajia.

Suomalaiset alan yritykset ovat perustelleet Rotterdamin valintaa myös vakailla työmarkkinoilla. Esimerkiksi UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen on kertonut, että investointipäätökseen vaikuttivat ammattiyhdistyksen rooli Suomessa, suomalainen sopimiskulttuuri ja lakot.

Työmarkkinoiden vakaus on kuitenkin monen asian summa. Pron kehityspäällikön Matti Koskisen mukaan työehtosopimusneuvottelut ovat yleensä avoimemmat ja läpinäkyvät maissa, joissa lakkoillaan vähemmän. Näin on myös Alankomaissa.

Yritysneuvostot perustuvat lakiin

Työntekijöiden järjestäytymisaste on Alankomaissa matala, mutta työehtosopimusten kattavuus korkea. Monet työehtosopimukset ovat yleissitovia.

– Työntekijät kannattavat ammattiyhdistysliikettä, mutta vain noin 25 prosenttia liittyy ammattiliiton jäseneksi, Fredy Peltzer kertoo.

Työnantajien järjestäytymisaste sen sijaan on 80 prosenttia ja työehtosopimusten kattavuus samaa luokkaa. Yleissitovuus estää huonommilla työehdoilla keinottelun.

Työntekijöillä on vaikutusvaltaa. Yli 50 työntekijän yrityksissä toimii lakiin perustuva yritysneuvosto. Henkilöstöllä on niissä omat edustajansa. Luottamusmiehet toimivat tiiviissä vuorovaikutuksessa yrityksen edustajien kanssa ja saavat hyvin tietoa yrityksen tilanteesta. Ammattiliitot kouluttavat ja tukevat henkilöstönedustajia heidän työssään samoin kuin Suomessa.

Alakohtaiset työehtosopimukset luovat raamit muun muassa työaikaratkaisuille, joiden yksityiskohdista sovitaan yritysneuvostossa.

Lakkoherkkyys näkyy palkankorotuksissa

Alankomaissa työehtosopimusneuvottelut käydään siis joko alakohtaisella tai yritystasolla ammattiliittojen ja työnantajien välillä. Työntekijät ja toimihenkilöt ovat saman työehtosopimuksen piirissä. Jos työehtosopimusta tai yrityssopimusta ei ole, työntekijät saavat vähintään lain määräämän minimipalkan.

Kemian sektorilla tehdään vain yrityskohtaisia sopimuksia. FNV neuvottelee palkoista ja muista työehdoista työnantajien kanssa. Prosessiteollisuudessa on yhteensä 264 yrityssopimusta.

Petrokemian alalla muutaman suurimman yrityksen kanssa sovitut korotukset loivat suuntaa muiden yritysten korotuksille. Ensimmäinen sopimus syntyi Shellin kanssa.

– Joissain yrityksissä korotukset ovat olleet isompia, koska yritykset haluavat houkutella työntekijöitä. Isompia korotuksia selittää myös se, että kemiansektorilla ollaan valmiimpia lakkoilemaan, petrokemian alan sopimuksista neuvotellut Iris van der Veen FNV:stä kertoo.

Petrokemianteollisuuteen tehtiin kolmen vuoden sopimus vuonna 2022. Sopimus syntyi syyskuussa juuri ennen kuin inflaatio alkoi nousta lokakuussa. Sopimus korotti palkkoja kemianteollisuudessa viisi prosenttia vuonna 2022 ja neljä prosenttia vuonna 2023. Tämän lisäksi petrokemian alalla maksetaan 7,8 prosentin yleiskorotus.

Nesteellä ei ole työehtosopimusta, sillä se ei halunnut tehdä sopimusta FNV:n kanssa. Neste päätti tehdä sopimuksen yritysneuvoston kanssa. Fredy Peltzer kertoo, että yrityssopimus tuli Nesteelle kalliiksi. 

Pron kemian alan sopimusalavastaava Taru Reinikainen kertoo, että Pro on kannustanut ja tukenut FNV:tä.

– Työehtosopimuksesta olisi etua Nesteelle, joka kilpailee osaavasta työvoimasta alueen muiden yritysten kanssa, Reinikainen muistuttaa.

Lue myös Lakkoillaanko Suomessa paljon?

Neste Rotterdamissa

Neste aloitti uusiutuvien tuotteiden valmistuksen Rotterdamissa vuonna 2011. Noin 1,9 miljardin euron laajennusinvestointi nostaa uusiutuvien tuotteiden vuosikapasiteetin Rotterdamissa nykyisestä 1,4 miljoonasta tonnista 2,7 miljoonaan tonniin alkuvuodesta 2026, jolloin uuden jalostamon on tarkoitus aloittaa toimintansa.

Mikä FNV?

FNV on sekä keskusjärjestö että ammattiliitto. Alankomaiden suurimmalla liitolla (FNV) on 900 000 jäsentä. Se on monien alojen työntekijöiden ja toimihenkilöiden, etuuksia saavien, eläkeläisten ja itsenäisten ammatinharjoittajien järjestö. Jäsenet työskentelevät muun muassa teollisuudessa, kuljetusalalla, julkisella sektorilla ja palvelualoilla.

FNV neuvottelee palkoista ja muista työehdoista työnantajaliittojen kanssa ja neuvoo hallitusta sosiaalis-taloudellisen neuvoston kautta. Lisäksi FNV tarjoaa jäsenilleen muun muassa oikeusapua työhön tai tuloihin liittyvissä asioissa.