Hyppää pääsisältöön

Hallitus leikkaa mielenterveystyöstä – MIELI Kriisipuhelimen ja työelämän jaksamisen tuki vaarassa

Mielenterveys
KuvaBen Blennerhassett
Mielenterveys
Hallitus on päättänyt merkittävistä leikkauksista sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin. Tämä vaikuttaa muun muassa mielenterveysalan järjestö MIELI ry:n ylläpitämään kriisipuhelimeen, joka vastaanottaa vuosittain jopa yli 400 000 soittoa.

Hallituksen suunnittelemat leikkaukset  (HS 8.10.2024) uhkaavat paitsi kriisipuhelimen toimintaa, myös mielenterveyden edistämistä laajemmin, myös työelämässä, jossa kuormitus on kasvanut viime vuosina.

MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi ilmaisi Helsingin Sanomissa huolensa siitä, että leikkaukset kohdistuvat juuri niihin ennaltaehkäiseviin palveluihin, jotka ovat kriittisiä kansalaisten hyvinvoinnille.

Järjestöjen rooli on ollut avainasemassa mielenterveyden kehittämisessä ja uusien palveluiden luomisessa, ja nyt näemme, että tämä rooli on kaventumassa, Aalto-Matturi totesi Helsingin Sanomissa.


Mielenterveyspalvelut ja työelämä – Prolla vakava huoli työssä jaksamisesta



Yhteiskuntasuhdejohtajamme Maria Mäkynen haastattelee Aalto-Matturia pian julkaistavassa 8 myyttiä työuupumuksesta -podcastissa nimenomaisesti Suomen hallituksen leikkauksien vaikutuksesta järjestöjen tärkeään työhön, työelämän mielenterveyshaasteisiin ja niiden ennaltaehkäisemiseen.

Työelämän mielenterveyden tila on heikentynyt merkittävästi viime vuosina. Erityisesti nuoret työntekijät kärsivät yhä enemmän mielenterveyden ongelmista. Vuonna 2023 mielenterveysongelmat olivat jälleen suurin tekijä työkyvyttömyyseläkkeistä, ja mielenterveyteen liittyvät sairaspoissaolot ovat jatkaneet kasvuaan.

Lisäksi Kelan tilastot osoittavat, että mielenterveysperusteisten sairauspäivärahojen käyttö on kasvanut kolmanneksella viimeisen viiden vuoden aikana. Yli puolet kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä myönnetään mielenterveyssyistä, ja erityisesti nuorten työntekijöiden kohdalla mielenterveysongelmat johtavat pitkittyviin työttömyysjaksoihin sekä opintojen venymiseen.

– Työuupumus koskee jo noin joka neljättä suomalaista, ja erityisesti nuorten hyvinvointi ei ole päässyt koronaa edeltävälle tasolle. Tämä on hälyttävä kehitys, ja leikkaukset mielenterveyspalveluista eivät tee siitä yhtään helpompaa, Mäkynen sanoo podcastissa.

Työelämän kuormitus, kuten jatkuva uuden oppiminen, digitalisaation tuoma paine ja etätyön haasteet, ovat aiheuttaneet monille työntekijöille jaksamisongelmia.

8 myyttiä

Pro murtaa mielenterveyteen liittyviä myyttejä podcastissaan

Huippusuosittu 8 myyttiä työuupumuksesta -podcastimme saa jatkoa! Yli 10 000 kuuntelijaa ensimmäisellä kaudellaan saavuttanut podcastin tarkoituksena on purkaa mielenterveysongelmiin liittyviä leimoja ja pureutua mielenhyvinvoinnin juurisyihin, yksilön armottoman syyllistämisen sijaa. Tässä podcastissa me murramme työuupumuksen myyttejä.

Toinen tuotantokausi keskittyy edelleen mielenhyvinvoinnin ja psykososiaalisen turvallisuuden rakenteiden läpivalaisemiseen. Podcastissa tarkastellaan uusia ilmiöitä, jotka haastavat yksilöitä työelämässä. Podcast haastaa lähestymään työelämän ilmiöitä uudella rakenteellisella ja ratkaisukeskeisellä tavalla. Yksilökeskeisen yhteiskunnan uuvuttavien vaatimusten sijasta podcast-tarjoaa voimauttavaa yhteisöllisyyttä ja työvälineitä työpaikoille. Self care -kulttuurin tarjoaman yksilökeskeisten vaatimusten sijaan podcast tarjoaa asiantuntijoiden näkökulmia ja ratkaisuja joukkovoimalla.  

Ensimmäisessä, viikolla 42 julkaistavassa jaksossa, Maria Mäkysen vieraana on MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.

Podcast toteutetaan yhteistyössä Vakuutusyhtiö Turvan kanssa. Podcastin tuottaa Suomen podcastmedia. Podcastin haastattelut ja käsikirjoitukset toteuttaa Pron yhteiskuntasuhdejohtaja Maria Mäkynen.  

Leikkaukset heikentävät ennaltaehkäisyä ja jaksamisen tukea


Podcastissa Aalto-Matturi ilmaisee huolensa siitä, että järjestöjen rahoituksen leikkaukset vaarantavat ennaltaehkäisevän työn, joka on ollut ratkaisevassa asemassa työelämänkin mielenterveysongelmien torjunnassa.

– Työterveys, johtaminen ja työpaikkojen rakenteet voivat edistää hyvinvointia, mutta tämä vaatii investointeja – ei leikkauksia. Mielenterveys on jo nyt suurin syy työkyvyttömyyseläkkeisiin, ja tämä maksaa Suomelle vuosittain miljardeja. Investointi mielenterveyteen olisi taloudellisesti järkevää, sillä ongelmat eivät ole väistämättömiä. Niiden ennaltaehkäisy on mahdollista, jos voimavarat vahvistetaan ja oikea-aikainen apu on saatavilla, Aalto-Matturi toteaa.

Aalto-Matturi painottaa, että työelämässä on viime vuosina tapahtunut paljon muutoksia, jotka lisäävät kuormitusta.

– Psyykkinen kuormitus on lisääntynyt, ja työpaikkojen pitäisi olla paikkoja, joissa mielenterveyttä tuetaan. Leikkausten myötä tämä tuki vaarantuu, hän sanoo.