Hyppää pääsisältöön

Kohti 300 000 vastausta työelämästä

tutkimus tilasto
Työmarkkinatutkimus löysi palkkatasoon kytkeytyvän vaikutusketjun.

Kohti 300 000 vastausta työelämästä

Julkaistu 24.05.2021 klo 07:39
Blogit
Kirjoittanut
Petri Palmu
Työmarkkinatutkimus löysi palkkatasoon kytkeytyvän vaikutusketjun.

Oman työni kannalta merkittävä innovaatio tehtiin Pron edeltäjistä Toimihenkilöunionissa vuonna 2008, kun yhdessä ja kriittisesti laajalla joukolla TU:n asiantuntijoita siirsimme työelämän osaamistamme uuteen suureen jäsenkyselyyn. Työmarkkinatutkimuksen (tmt) suunnittelussa loimme vakaat, neutraalit ja toimivat mittarit, joilla tutkitaan työelämässä tapahtuvia ajallisia muutoksia.

Data suunniteltiin jatkuva- ja monikäyttöiseksi, vastaiskuna kertakäyttökyselyille, jotka usein jäävät pintaraaputteluksi.

Joka tammi- ja toukokuussa toteutettava kaksiosainen jäsentutkimus on osoittautunut supertärkeäksi osaksi Pron jäsenten toimintaympäristön perusymmärrystä. Ihmisiä tulee ja menee, mutta sama tutkimus pysyy sitkeästi työelämän "valistajana".

Datasta tehdyt päätelmät ja tilastot ovat päätyneet valtamediaan satoina haastatteluina, pieninä ja suurempina puroina omaan jäsenkenttään ja jopa yksittäisten organisaatioiden johdon tapaamisiin.

 

Siinä on sitten hr-johdon kanssa ihmetelty henkilöstön työtyytyväisyyttä Pron jäsendatan perusteella.

 

Data toki sisältää paljon enemmän kuin pelkät suorat kysymykset ja jakaumat sellaisinaan. Vaikutusanalyysien avulla on tuotu näkyväksi työelämän perustavaa laatua olevia yhteyksiä. Esimerkiksi olemme varmoja siitä, että jäsenten palkkataso kytkeytyy kaikkein merkittävimmin vaikutusketjuun:

työpaikan johtamiskulttuuri -> palkkausjärjestelmien toimivuus

-> palkkataso. Yhtälössä on toki muitakin vaikuttajia, joita mallintamisessa huomioidaan.

Oikeudenmukaisesta ja läpinäkyvästä palkkauksesta seuraa organisaatiolle ja sen työntekijöille monia hyviä asioita kuten vähemmän turhaa sairastamista ja enemmän tuottavaa työyhteisöllisyyttä.

On loogista, että Pro edistää palkkausta datan antaman viisauden mukaisesti ja haluamme analyyttisempää ja avoimempaa palkkauskulttuuria.

Pyrimme vaikuttamaan työpaikan johtoon, auttamaan heitä näkemään, mistä tuottavuuden ja hyvinvoinnin samanaikaisessa kehittämisessä on kyse. Prolta saa vaativakin tohtoritutkinnon suorittanut hr-pomo laadukasta työelämädataa, joka auttaa ajattelemaan sekä laatikon sisältä että ulkopuolelta.

Henkilöstön edustajat HEDit eli luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut ovat oma, Pron kriittisen tärkeä ryhmänsä. Heidän äänensä kuuluu Pron työmarkkinatutkimuksen kautta ja esimerkiksi toisen laadukkaan tutkimuksen, STTK:n tekemän HED-barometrin kautta. Faktatieto voimaannuttaa ja vähentää epävarmuudessa harhailemista.

Parhaillaan on meneillään Pron toukokuinen tuottavuutta ja hyvinvointia koskeva jäsenkysely. Jäsenten vastausten perusteella voimme arvioida, miten paljon yli vuoden jatkunut korona-aika on todellisuudessa muuttanut työpaikkojen arkea.

Tuloksiin palaamme jo ennen juhannusta ja syksyllä kerromme tutkittua työhyvinvointi- ja palkkatietoutta aiempaa päämäärätietoisemmin.

 

Sinäkin voit tutustua Pron työmarkkinatutkimuksen avoimiin tilastosovelluksiin

  • Sektorianalyysi (mittarikokonaisuuksia sopimusalan, yrityksen, demografisten ryhmittelyiden jne. mukaan, koko Pro + sektorittaiset analyysit )

  • Yleinen aikasarjatyökalu (työelämän kysymyksistä ajassa ja taustatekijöissä vertailevaa visuaalista ja sanallista tilastotietoa)

  • Arvo- ja ihannetutkimusten sektorianalyysi (mittarikokonaisuuksia ajassa eri sektorimuuttujien mukaan)

  • Palkkalaskuri (mediaani- ym. ansiot eri taustatiedoilla iän mukaan), uudelleenkoodattu vuonna 2020.
     

Kirjoittaja on Pron vastaava tutkija.