Hyppää pääsisältöön

Korvaako työnantajan vakuutus, jos työajalla liikkuessa käy köpelösti?

työtapaturma
Yhä useampi työnantaja kannustaa liikkumaan työajalla. Työnantajan lakisääteinen työtapaturmavakuutus ei kuitenkaan välttämättä korvaa työajalla sattuneita liikuntatapaturmia.

Korvaako työnantajan vakuutus, jos työajalla liikkuessa käy köpelösti?

Julkaistu 16.02.2024 klo 09:25
Uutiset
Kirjoittanut
Jenni Meronen
Yhä useampi työnantaja kannustaa liikkumaan työajalla. Työnantajan lakisääteinen työtapaturmavakuutus ei kuitenkaan välttämättä korvaa työajalla sattuneita liikuntatapaturmia.

Jopa 95 prosenttia työnantajista tukee työntekijöidensä liikkumista, selviää työikäisten liikkumista tukevan Liikkuva aikuinen -ohjelman tekemästä tutkimuksesta. Puntti voi nousta työajalla, energiaa haetaan kävelykokouksista ja työpisteen vieressä saatetaan harrastaa keppijumppaa.

Niin työntekijälle kuin työnantajalle voi kuitenkin tulla yllätyksenä, ettei työajalla juoksumatolla murtunutta jalkaa yleensä lasketa työtapaturmaksi.

Työtapaturma- ja ammattitautilaissa kuntoliikunnalla tarkoitetaan esimerkiksi poliisien, sotilaiden ja palomiesten fyysisen kunnon ylläpitämistä, Tapaturmavakuutuskeskuksen Prolle antamassa vastauksessa kerrotaan. Näillä ammattiryhmillä fyysinen suorituskyky on osa työn erityisvaatimuksia.

Työntekijän omaehtoinen liikunta ei sen sijaan lähtökohtaisesti ole laissa määriteltyä kuntoliikuntaa vaan rinnastuu vapaa-aikaan. Ei, vaikka liikunta tapahtuisi työaikana esimerkiksi työpaikan kuntosalilla, ja työnantaja osallistuisi liikunnan kustannuksiin.

Virkistyspäivän sählymatsi turvan piirissä

– Työajalla tapahtunut liikuntatapaturma kuuluu lakisääteisen työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen piiriin sellaisessa tilanteessa, jossa työnantaja järjestää koko henkilöstölle esimerkiksi virkistystilaisuuden, jonka ohjelmaan liittyy liikuntaa, Tapaturmavakuutuskeskuksen Kirsi Salo kertoo.

Tapaturma-asiain korvauslautakunnan toimiston päällikkönä työskentelevän Salon mukaan vakituisella työntekopaikalla vakuutuksen piirissä on tavanomainen toiminta, joka liittyy työstä johtuvaan olemiseen työpaikalla. Siihen kuuluu niin vaatteiden vaihto pukukopissa, vessassa käynti, kahvitauot kuin myös esimerkiksi työpaikan lähellä tapahtuva lounastauko.

Jos tulee töihin kävellen tai polkupyörällä, on lähtökohtaisesti turvan piirissä. Jos pyörällä sen sijaan tekee tavanomaista työmatkaa pidemmän kuntolenkin töihin tullessa, ei vakuutus korvaa mahdollista tapaturmaa.

Myös vakituisella työntekopaikalla, siis esimerkiksi toimistossa tapahtuvan taukoliikunnan katsotaan kuuluvan tavanomaiseen toimintaan. Liikunnan ei tarvitse olla ohjattua, vaan työtiloissa voi esimerkiksi venytellä omaan tahtiin.

– Tauko- ja kuntoliikunnan välisestä rajasta ei ole oikeuskäytäntöä, mutta taukoliikunnassa ei kaiketi ole tarkoitus hikoilla. Niin sanotut viralliset tauot ovat myös lyhyitä. Jos taas vetää työpaikan kuntopyörällä tunnin treenin, se ei ole työtä, taukoliikuntaa eikä lain tarkoittama virkistystilaisuus, Salo sanoo.

Etätöissä työnantajan tapaturmavakuutus sen sijaan korvaa vain työtä tehtäessä sattuneet haaverit. Esimerkiksi vessassa käydessä tai taukoliikuntaa tehdessä turva ei siis ole voimassa.

Varaudu vahinkoihin etukäteen

Oma vakuutusturva kannattaa selvittää hyvissä ajoin, Pron työympäristöasiantuntija Tanja Luukkanen sanoo. Jos työajalla liikkuessa kuitenkin käy köpelösti, kannattaa ensimmäiseksi tarkistaa työnantajan mahdollinen vapaaehtoinen tapaturmavakuutus.

– Työnantajan vakuutuksesta voi kysyä esimerkiksi luottamusmieheltä, työsuojeluvaltuutetulta tai suoraan työnantajalta. Ja jos sitä ei ole, onko sellaista itsellä? Luukkanen sanoo.

Kaikki Pron jäsenet ovat Pron ottaman vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen piirissä. Luukkanen kannustaa kuitenkin tarkistamaan vakuutusyhtiö Turvasta, tarjoaako se riittävän kattavan suojan juuri omaan elämäntilanteeseen.

– Vakuutusturva olisi hyvä nostaa keskusteluun työpaikalla, varsinkin jos tehdään etätöitä tai työpäivän aikana on liikuntamahdollisuuksia. Työnantaja ei ole välttämättä tullut ajatelleeksi, ettei silloin olla vakuutusturvan piirissä, Luukkanen sanoo.

Työnantaja voi halutessaan hankkia työntekijöilleen lisävakuutuksen. Lakisääteistä tapaturmavakuutusta voi myös laajentaa niin sanotuksi täysajan tapaturmavakuutukseksi, joka on voimassa niin työssä kuin etätyössä, opiskelussa, vapaa-ajalla ja ulkomailla.

– Se on työtapaturma- ja ammattitautilain mukainen, ja korvaukset ovat yleensä paremmat kuin pienillä vapaa-ajan tapaturmavakuutuksilla. Lisävakuutuksen turvin työntekijä voi esimerkiksi päästä tarvittaessa nopeammin hoitoon, ja siten nopeammin takaisin työkykyiseksi. Lisäksi se on työntekijöistä huolehtimista ja voi olla rekrytoidessa kilpailuetu, Luukkanen sanoo