Tänään 28. huhtikuuta vietämme kansainvälistä työturvallisuuspäivää ja pysähdymme pohtimaan työelämän turvallisuutta ja hyvinvointia. Tämän vuoden teema tuloksellinen ja laadukas työsuojelun yhteistoiminta korostaa työnantajien ja työntekijöiden välistä yhteistyötä turvallisen ja terveellisen työympäristön edistämiseksi.
Työelämä on murroksessa. Etätyö, digitalisaatio ja jatkuvat organisaatiomuutokset ovat muuttaneet työn tekemisen tapoja. Samalla työntekijöiden kokema psykososiaalinen kuormitus on lisääntynyt. Työsuojeluviranomaisille tehtyjen yhteydenottojen määrä työssä kuormittumisesta on kasvanut, mikä kertoo tarpeesta päivittää lainsäädäntö vastaamaan nykytyön todellisuutta.
Teollisuuden palkansaajien tuore tutkimus Luottamusmies 2020-luvun työpaikalla osoittaa, että luottamusmiehillä on ratkaiseva rooli työpaikkojen ilmapiirin ja yhteistoiminnan onnistumisessa. Luottamusmiehet luovat työpaikoille luottamuksen ilmapiiriä, ennaltaehkäisevät konflikteja ja edistävät ongelmien ratkaisua ennen niiden eskaloitumista. Tutkimuksen mukaan hyvä yhteistoiminta ja luottamuksellinen suhde työnantajan kanssa parantavat työyhteisön vakautta ja turvallista ilmapiiriä. Kun työpaikalla on toimiva yhteistoiminta ja luottamusta rakentava luottamusmiesjärjestelmä, myös yrityksen tuloksellisuus ja kilpailukyky paranevat. Konfliktien ennaltaehkäisy ei ole pelkästään inhimillistä – se on myös taloudellisesti viisasta.
Nykyinen työturvallisuuslaki ei riittävästi huomioi psykososiaalisia kuormitustekijöitä tai etätyön erityispiirteitä. Lakiin tulisi kirjata selkeästi työnantajan velvollisuus tunnistaa ja ehkäistä psykososiaalista kuormitusta, häirintää ja työpaikkaväkivaltaa. Mallia voitaisiin ottaa Ruotsista, jossa työelämän psykososiaaliset riskit on huomioitu selvästi Suomea järjestelmällisemmin lainsäädännössä ja työsuojelukäytännöissä. Ruotsin työympäristölain (Arbetsmiljölagen) sekä siihen liittyvien tarkempien määräysten, kuten Organisatorisk och social arbetsmiljö -asetuksen (AFS 2015:4), mukaan työnantajan on velvollisuus ehkäistä psykososiaalista kuormitusta. Lainsäädäntö velvoittaa työnantajat arvioimaan ja hallitsemaan muun muassa liiallisen työkuormituksen, epäselvät työnjaot, työpaikkakiusaamisen ja sosiaalisen eristymisen riskit osana työympäristön vaarojen arviointia. Psykososiaalisten riskien torjunta on kirjattu velvoitteeksi samalla painoarvolla kuin fyysisten vaarojen torjunta, ja työnantajien tulee konkreettisesti suunnitella ja toteuttaa toimenpiteitä riskien vähentämiseksi.
Lisäksi Ruotsissa työuupumus on virallisesti tunnistettu työperäiseksi terveysriskiksi ja siihen liittyvä varhainen puuttuminen on työsuojeluviranomaisten keskeinen tehtävä. Jos työntekijä sairastuu työuupumukseen, voidaan tilanteeseen puuttua työsuojelutarkastuksilla, ja työnantajaa voidaan velvoittaa parantamaan työoloja esimerkiksi työmäärän kohtuullistamisella tai organisatoristen muutosten kautta. Työuupumusta tarkastellaan osana työntekijän oikeutta terveelliseen ja turvalliseen työympäristöön, eikä sitä käsitellä pelkästään yksilön ongelmana. Tämä ennaltaehkäisevä ja järjestelmätasoinen lähestymistapa tekee Ruotsin mallista vahvemman kuin Suomen nykyinen käytäntö, jossa psykososiaaliset riskit ovat edelleen epämääräisemmin huomioituja riippuen työpaikkakäytännöistä.
Työturvallisuus ja työhyvinvointi eivät synny itsestään. Ne vaativat jatkuvaa yhteistyötä, avointa vuoropuhelua ja lainsäädännön kehittämistä vastaamaan muuttuvan työelämän tarpeita. Luottamusmiehillä on keskeinen rooli tässä työssä, mutta he tarvitsevat tuekseen selkeää lainsäädäntöä ja työnantajien sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin.
Kirjoittaja on Pron yhteiskuntasuhdejohtaja.
