Hyppää pääsisältöön

Kotitalouksien ostovoima elpyy ensi vuodesta alkaen

Perhe istuu sohvalla tyytyväisenä katsomassa puhelinta
Korkea inflaatio laskee kaikkien ostovoimaa tänä vuonna, mutta jo ensi vuonna ostovoima kääntyy positiiviseksi ja ostovoima vahvistuu edelleen vuonna 2024, selviää LABOREn ennusteesta.

Kotitalouksien ostovoima elpyy ensi vuodesta alkaen

Julkaistu 28.09.2022 klo 09:00
Uutiset
Kuvaaja Shutterstock
Korkea inflaatio laskee kaikkien ostovoimaa tänä vuonna, mutta jo ensi vuonna ostovoima kääntyy positiiviseksi ja ostovoima vahvistuu edelleen vuonna 2024, selviää LABOREn ennusteesta.

Työn ja talouden tutkimus LABORE laati ennusteen tulojen, verojen ja veronluontoisten maksujen sekä ostovoiman kehityksestä tuoreissa esimerkkiperhelaskelmissa.

Tulot ja menot kasvavat

Ennusteessa arvioidaan palkansaajakotitalouksien palkkatulojen kasvavan kuuman työmarkkinatilanteen ja voimakkaan inflaation takia 4,0 prosenttia vuonna 2022, 5,0 prosenttia vuonna 2023 ja 5,0 prosenttia vuonna 2024.

Kansaneläkeindeksiin ja työeläkeindeksiin perustuvat etuudet eivät vuonna 2022 pysy ansiotulojen kasvun perässä, mikä heikentää etuuksia saavien kotitalouksien ansiotuloja palkansaajakotitalouksiin verrattuna. Tilannetta korjaa vuonna 2023 sekä kansaneläkeindeksiin että työeläkeindeksiin tehtävät reilut korotukset. Lapsiperheet saavat ylimääräisen lapsilisän joulukuussa 2022. Lisäksi lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen tehdään määräaikainen korotus vuodeksi 2023.

Palkansaajien yhteenlaskettujen sosiaalivakuutusmaksujen nousu kuluvasta vuodesta (0,25 prosenttiyksikköä) sekä nimellisansioiden nousu hillitsee reaalitulojen kasvua ensi vuonna. Korotukset palkansaajakotitalouksien veroasteisiin vuonna 2023 ovat 0,3–0,4 prosenttiyksikköä.

Omistusasunnossa asuvat perheet ovat pitkään hyötyneet omistusasumisen kustannusten asuntojen vuokria hitaammasta kasvusta, mutta vuonna 2021 omistusasumisen kustannusten kasvu kiihtyi vuokrien kasvun ohi. Myös korkotason äkillinen nousu kiristää omistusasumisen kustannuksia niillä kotitalouksilla, joilla on asuntolainaa. Vuokrien kustannukset kuitenkin kasvavat tulevina vuosina. Omistusasumisen kustannusten ja asuntojen vuokrien kasvun ennustetaan palaavan suunnilleen samansuuruiseksi vuonna 2024.

Asumisen kustannusten nousun lisäksi voimakas inflaatio näkyy elintarvikkeiden, energian ja yksityisautoilun kustannusten kasvussa. Kokonaisinflaation ennustetaan olevan tänä vuonna 6,2 prosenttia, ensi vuonna 3,8 prosenttia ja vuonna 2024 2,1 prosenttia.

Kotitalouksien ostovoiman kehitys vaihtelee

Laboren laskelmassa esimerkkiperheitä ovat hyvätuloinen perhe, toimihenkilöperhe, työntekijäperhe, yksinhuoltajaperhe, työmarkkinatukea saava yksin asuva työtön, ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saava työtön sekä eläkeläispariskunta. Perheille on laskettu kulutustutkimuksen perusteella niille ominaiset kulutuskorit, joiden hintakehitys kuvaa perheiden kohtaamaa inflaatiovauhtia.

Laboren tilasto esimerkkiperheet 2013–2024 ostovoiman muuto

Hyvätuloisen perheen nimellistulot kasvavat nopeasti vahvan ansiotason kehityksen seurauksena. Kuten muillakin perheillä, ostovoima heikkenee kuluvana vuonna, mutta jo 2024 hyvätuloisen perheen ostovoima kasvaa esimerkkiperheistä eniten. Omistusasumiseen ja yksityisautoiluun liittyvien kustannusten nopea nousu verottaa ostovoimaa etenkin vuosina 2022 ja 2023.

Toimihenkilöperhe on ainoa esimerkkiperhe, jolla on asuntolainaa. Kun muilla esimerkkiperheillä ostovoima kasvaa vuonna 2023, toimihenkilöperheen ostovoima heikkenee. Iso syy tähän on rivakasti nouseva korkotaso ja tämän vaikutus toimihenkilöperheen kokemaan inflaatioon.

Omistusasumisen kustannukset kasvoivat vuonna 2022 vuokria selvästi enemmän. Vuokralla asuvien palkansaajaperheiden - kuten työntekijäperheen - ostovoima heikkenee maltillisemmin vuonna 2022.

Yksinhuoltajaperheen ostovoima selviää pienimmällä notkahduksella vuonna 2022. Suuri osa tuloista kuluu vuokralla asumiseen, jonka kustannukset kasvavat vielä 2022 varsin maltillisesti. Yksinhuoltajaperheen ostovoimassa tapahtuu koko tarkastelun ajan pienintä heiluntaa.

Työttömien ja eläkeläisten ostovoima supistuu paljon tänä vuonna, mutta ensi vuonna indeksikorotusten vuoksi ostovoimavaje kuroutuu hieman umpeen. Työmarkkinatukea saavan työttömän nimellistulojen kehitys on kaikista heikointa. Ansiosidonnaista saavalla työttömällä sekä nimellistulojen että ostovoiman kehitys on kaikista suurinta. Tähän vaikuttaa sekä ansiotasoindeksin että kansaneläkeindeksin vahva kehitys vuonna 2023. Ansioiden kasvu vaikuttaa työttömäksi jääneen ansio-osaan ja kansaneläkeindeksin kasvu työttömyyspäivärahaan.

Eläkeläispariskunta kohtaa kovimman inflaation kuluvana vuonna. Kansaneläke- ja työeläkeindeksin heikko kehitys ansiotasoindeksiin nähden sekä omistusasumisen kulujen rivakka nousu heikentävät eläkeläispariskunnan ostovoimaa eniten. Molempiin eläkeindekseihin tehtävät reilut korotukset vuonna 2023 kuitenkin kääntävät ostovoiman kehityksen positiiviseksi.