Hyppää pääsisältöön

Kuinka kuuma työpaikalla saa olla? Uudet suositukset tiukentavat tauotusta kuumassa työssä

Henkilö seisoo ulkona sandaaleissa ja pitää ruskeaa reppua kädessään.
Henkilö seisoo ulkona sandaaleissa ja pitää ruskeaa reppua kädessään.
Helle heikentää työkykyä ja lisää tapaturmariskiä. Tuoreet tutkimustulokset osoittavat, että kuumassa työskentelyä on tauotettava aiempaa tarkemmin – etenkin fyysisesti kuormittavissa töissä.

Kuumat työpäivät rasittavat työntekijöitä monin tavoin. Ammattiliitto Pron työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija Tanja Luukkasen mukaan kuumuuden vaikutuksia ei työpaikoilla aina tunnisteta riittävän hyvin.

– Kuumuus lisää väsymystä, heikentää keskittymiskykyä ja kasvattaa virheiden sekä tapaturmien riskiä. Se kuormittaa sekä kehoa että aivoja, Luukkanen sanoo.

Työterveyslaitoksen tuoreet tutkimukset osoittavat, ettei kuormitusta voida arvioida pelkän lämpötilan perusteella. Myös työn fyysinen raskaus vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka nopeasti elimistö kuormittuu ja kuinka paljon palautumiseen tarvitaan aikaa.

Raskas työ nostaa lämpökuormaa nopeasti

Tutkimuksen mukaan raskas fyysinen työ nostaa kehon lämpötilaa huomattavasti nopeammin kuin kevyt tai keskiraskas työ. Samalla palautuminen hidastuu, jolloin lämpökuorma kasvaa tauoista huolimatta.

Noin 30 asteen lämpötilassa tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että työn ja taukojen rytmitykseen on kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota:

  • keskiraskaassa työssä yhtäjaksoinen työaika saa olla enintään 40–45 minuuttia, minkä jälkeen tarvitaan vähintään 15 minuutin tauko

  • raskaassa työssä työjakso saa kestää enintään 30 minuuttia, ja tauon tulee olla vähintään 20 minuuttia

  • lisäksi työvuoron aikana suositellaan yhtä pidempää, 45–60 minuutin taukoa.

Lämpötilan noustessa työjaksoja on lyhennettävä ja taukoja pidennettävä entisestään.

Työnantajalla on vastuu turvallisista työoloista

Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta myös helteisissä olosuhteissa. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa lämpötilan hallintaa, riittävien taukojen järjestämistä ja työn kuormituksen keventämistä. 

– Myös toimistotyössä lämpötila voi nousta terveydelle haitalliselle tasolle. Työnantajan vastuulla on varmistaa, ettei lämpökuormitus vaaranna työntekijöiden hyvinvointia, Luukkanen muistuttaa.

Kuumuus heikentää myös asiantuntijatyötä

Vaikka uudet suositukset koskevat erityisesti fyysistä työtä, kuumuus vaikuttaa myös kevyessä ja kognitiivisesti vaativassa työssä. Vaikutuksista on vähemmän tutkimustietoa, mutta ne näkyvät selvästi työarjessa.

– Kuumuus hidastaa ajattelua, heikentää keskittymistä ja lisää virheiden riskiä. Vaikutukset voivat näkyä nopeasti työn laadussa, vaikka työ ei olisi fyysisesti raskasta, Luukkanen sanoo.

Lämpökuormitus on työturvallisuuskysymys

Kuumuuden tavallisimpia oireita ovat väsymys, päänsärky, huimaus ja voimattomuus. Lisäksi korkea lämpötila lisää nestehukan riskiä ja kuormittaa sydän- ja verenkiertoelimistöä.

Työntekijä voi vähentää kuormitusta huolehtimalla riittävästä nesteytyksestä ja pitämällä tauot ajallaan. Tärkeää on myös kertoa esihenkilölle, jos kuumuus alkaa heikentää työssä jaksamista.

– Lämpökuormitus on työturvallisuuskysymys siinä missä muutkin työympäristön riskit. Sen vaikutuksia ei pidä vähätellä, Luukkanen korostaa.

Hellejaksot ovat yleistyneet Suomessa viime vuosina, minkä vuoksi kuumuuteen varautumisesta on tullut yhä tärkeämpi osa työpaikkojen arkea.