Palaverissa yksi idea ohitetaan nopeasti, kunnes joku toinen sanoo saman myöhemmin ja saa kiitosta. Lounaskutsu lähtee muille, mutta ei yhdelle. Tärkeä tieto kulkee pienessä porukassa. Yksittäisinä nämä tilanteet voivat näyttää pieniltä, mutta toistuessaan ne kertovat piilokiusaamisesta.
Työyhteisösovittelija ja tietokirjailija Tiina-Emilia Kauniston mukaan se voi olla vähättelyä, ulkopuolelle jättämistä, tiedon panttaamista, mustamaalaamista, kohtuutonta valvontaa tai työn tekemisen vaikeuttamista. Se ei aina näytä ulospäin kiusaamiselta, mutta voi satuttaa syvästi.
– Piilokiusaamista voi olla vaikea tunnistaa jopa silloin, kun sen kohteeksi joutuu itse. Työkaverista taas voi tuntua siltä, että työyhteisössä on jotenkin vaikea olla, mutta ei ihan saa kiinni, mistä se johtuu, Kaunisto kuvailee.
Kaunisto käsittelee aihetta kirjassaan Piilokiusaajat ympärilläsi (Bazar). Piilokiusaaminen voi voi alkaa myös huomaamatta.
– Ihminen ei välttämättä ymmärrä, miten kuormittavaa oma käytös on tai miten se satuttaa. Vaikka satuttava käytös olisi tahatonta, se voi kuitenkin satuttaa, Kaunisto sanoo.
Vaikeneminen normalisoi huonon kohtelun
Yksi kömpelö kommentti ei vielä tarkoita kiusaamista. Hälytysmerkit alkavat näkyä silloin, kun esimerkiksi sama ihminen jää toistuvasti ulkopuolelle tai hänen työtään vähätellään. Kauniston mukaan piilokiusaamista voivat ruokkia esimerkiksi työpaikan hierarkkisuus, kiire, epävarmuus ja kilpailullisuus. Työyhteisön kulttuuri voi joko nostaa ongelman näkyviin tai antaa sen jatkua piilossa.
– Kuppikunnat, epäselvät roolit, suosiminen tai tapa kuitata vaikeat tilanteet lauseella ”täällä nyt vain on tällaista” voivat ylläpitää ilmapiiriä, jossa huono kohtelu jatkuu, Kaunisto sanoo.
Hybridityössä piilokiusaaminen voi saada uusia muotoja. Kauniston mukaan etätyö voi helpottaa oloa, jos työpaikalle meneminen kuormittaa, mutta samalla etätyötä tekevän ulossulkeminen voi näyttää muiden mielestä oikeutetulta.
– Tieto ei kulje kaikille, päätöksiä syntyy pienessä porukassa, keskustelut siirtyvät epävirallisiin kanaviin tai viestit tuntuvat toistuvasti tylyiltä. Etäyhteyksissä väärinymmärrykset voivat kärjistyä, jos kukaan ei ota niitä puheeksi.
Työpaikkakiusaaminen nähdään usein vain kiusatun ja kiusaajan välisenä asiana. Esihenkilön vastuulla on puuttua tilanteeseen, mutta myös työyhteisö voi ratkaisevasti vaikuttaa siihen, jatkuuko huono kohtelu vai loppuuko se.
– Sivulliset normalisoivat kiusaamista, jos he eivät kyseenalaista sitä, Kaunisto sanoo.
Hyvä työyhteisö ei odota, että tilanne pahenee
Kaunisto teki kirjaansa varten kiusaamiskokemuksista verkkokyselyn, johon vastasi 570 työpaikkakiusaamista kokenutta. Hänellä on myös omakohtaista kokemusta siitä, miten pieneltäkin tuntuva teko voi auttaa: työkaveri voi kysyä kahden kesken, mitä toiselle kuuluu tai sanoa ääneen huomanneensa, että tämän idea ohitettiin tai osaamista vähäteltiin.
– Se, että joku sanoittaa tilanteen kiusaamiseksi ja vahvistaa, ettei tällainen kohtelu ole hyväksyttävää, voi olla ihmiselle todella arvokas kokemus, Kaunisto sanoo.
Turvallinen työyhteisö ei synny siitä, että kaikki kestävät enemmän. Se syntyy siitä, että arjen pieniin rajanylityksiin puututaan ajoissa ja jokainen tietää, ettei jää yksin. Hyvä työyhteisö ei odota, että tilanne pahenee.
– Jos työpaikalla tuntuu toistuvasti pahalta, tunnetta ei kannata ohittaa. Esihenkilö voi näyttää suuntaa sanomalla selvästi, että tällainen käytös ei kuulu tähän työyhteisöön, Tiina-Emilia Kaunisto sanoo.
kuva: Tiina-Emilia Kaunisto työskentelee työelämän kehittämispäällikkönä Monimuotoiset perheet -verkostossa. Keväällä 2026 ilmestynyt Piilokiusaajat ympärilläsi on hänen neljäs tietokirjansa.
Piilokiusaaminen on työsuojelukysymys
Piilokiusaaminen voi olla epäasiallista kohtelua tai häirintää. Se voi jatkuessaan kuormittaa työntekijää ja vaarantaa terveyden sekä työkyvyn. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on puututtava kiusaamiseen tai muuhun epäasialliseen kohteluun, kun on havainnut sitä tai saanut siitä tiedon.
Työsuojeluvaltuutettu tukee työntekijöitä ja voi ehdottaa esimerkiksi uusien toimintatapojen, kuten epäasialliseen kohteluun liittyvän ohjeistuksen kehittämistä ja siitä kouluttamista. Hän myös seuraa, että epäasiallisen kohtelun tilanteet selvitetään asianmukaisesti, voi osallistua tukihenkilönä keskusteluihin ja edistää sitä, että työnantaja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin.
Työnantaja ja esihenkilö vastaavat turvallisesta ja terveellisestä työympäristöstä. Kaikilla työyhteisön jäsenillä on kuitenkin mahdollisuus toimia. Kaikki voivat puuttua epäasialliseen kohteluun, työsuojeluvaltuutetut ja luottamushenkilöt voivat auttaa tässä. Pro neuvoo, tukee ja antaa tarvittaessa oikeudellista apua. Prolaisena et ole yksin.
Piilokiusaamista ja turvallisemman työelämän rakentamista käsiteltiin kesäkuussa Pron Helsinki Pride –etkoilla. Keskustelijoina (kuvassa vasemmalta) Tiina-Emilia Kaunisto, Niko Simola, ja Jessica Seppälä. Kaisa Niemelä (kolmas vasemmalta) veti keskustelua.
kuva: Pro uutiset
