Työelämä vaatii jatkuvaa uuden oppimista. Uudet käyttöjärjestelmät, lakipykälät tai ajatus uudelleenkouluttautumisesta aiheuttavat osalle ihmisistä  epävarmuuden tunteita.

Varsinkin pidempään työelämässä olleilla saattaa olla kouluaikaisia muistikuvia ulkoa opettelusta ja vain yhdestä, oikeasta tavasta oppia. Jos se ei ole ollut itselle luontainen,  moni on kategorisoinut itsensä huonoksi oppijaksi.

–Se on vähän sama kuin koululiikunta, jonka perusteella moni ajattelee, ettei ole liikkuja. Kun he sitten löytävät oman lajinsa, he huomaavatkin olleensa väärässä, uravalmentaja Susan Calonius sanoo.

Caloniuksen mukaan kuka tahansa voi oppia oppimaan paremmin. Hän on kouluttajana Pron 8.9. järjestämässä Minä osaan ja opin -jäsenwebinaarissa, joka on osa valtakunnallista Osaaminen näkyviin -viikkoa.

–Webinaari sopii kaikille, sillä jokaisen työelämässä olevan tulisi kehittää osaamistaan enemmän tai vähemmän jatkuvasti. Erityisesti se sopii kuitenkin ihmiselle, joka pohtii opiskelua tai joka on aiemmin ajatellut, ettei omaa lukupäätä.

Piirrä, kuuntele tai keskustele

Ihmisillä on erilaisia tapoja oppia ja sisäistää tietoa. Aktiivinen osallistuja oppii parhaiten keskustelemalla muiden kanssa, käytännön toteuttajalle sen sijaan sopii erityisesti oppisopimustyyppinen koulutus.

–Jos taas tuntuu, että oppii asioita helposti podcasteja tai muita ihmisiä kuuntelemalla, on todennäköisesti auditiivinen oppija eli kuuntelija. Visuaalinen oppija sen sijaan näkee asiat kuvina. Silloin hän voi esimerkiksi tehdä luennosta yhteenvedon piirtämällä.

Kun tunnistaa oman oppimistyylinsä, opiskelu muuttuu helpommaksi. Samalla voi oivaltaa, mikseivät opinnot ole aiemmin sujuneet.

Oppimisvaikeuksien taustalla saattaa olla myös diagnosoimaton adhd tai lukihäiriö. Kun niihin saa aikuisiällä apua, opiskelukin saa uutta vauhtia.

Motivaatio hukassa?

Erityisen tärkeää oppimisen kannalta on motivaatio. Se kasvaa, kun huomaa, että opinnoista on hyötyä.

–Motivaatio on aikuisella ihan erilainen, kun on tarttumapintaa, mitä viedä käytännön työhön. Se puuttuu sellaiselta, jolla työkokemusta ei vielä ole.

Jos opintojen ja oman työn välillä ei näe syy-yhteyttä eikä opiskelun merkitystä ymmärrä, opiskelu tuntuu helposti hyödyttömältä pakkopullalta.

–Työnantajan tai esimiehen on hyvä tuoda esille, miksi vaikkapa uusi käyttöjärjestelmä on otettu ja miksi on tärkeää, että jokainen osaa käyttää sitä.

Tietotekniikka tuottaa päänvaivaa monelle ei-somenatiiville. Vastahakoisuus saattaa Caloniuksen mukaan johtua huonoista kokemuksista.

–On ehkä käytetty tietokoneita, jotka ovat olleet hitaita ja menneet jumiin, eikä tarjolla ole ollut apua. Silloin tulee helposti tunne, että en pysty tähän. Tilanne vaatisi vierihoitoa, jonka kautta saisi positiivisia kokemuksia tietotekniikan käytöstä.

Oppimista läpi elämän

Caloniuksen kiinnostus opiskeluun ja oppimiseen selittyy opettajataustalla. Uravalmennuksen pariin hän siirtyi yli kymmenen vuotta sitten. Nykyisessä ammatissaan hän kertoo oppivansa jatkuvasti uusia asioita kuten järjestelmiä ja ohjelmistoja, digitaalisia alustoja sekä esitystyökaluja.

–Viime aikoina olen opiskellut myös sosiaalista mediaa yritysten näkökulmasta. Esimerkiksi sitä, miten somen vaikuttavuutta mitataan ja miten markkinointia voidaan kohdentaa.

Calonius kuvaa itseään työelämän ravistelijaksi. Erityisesti hän haluaa auttaa ihmisiä tunnistamaan oman osaamisensa ja saada nämä ymmärtämään, mistä aiemmat huonot oppimiskokemukset voivat johtua.

–Jokainen meistä saattaa yllättyä positiivisesti siitä, miten pitkälle oma oppiminen voi viedä, kun motivaatio on kohdallaan ja opinnot pystyy viemään konkreettisesti omaan työelämään.

Ilmoittaudu webinaariin täällä. 

Valtakunnallista Osaaminen näkyviin -viikkoa vietetään 5.—11.9.2022.