Virasto ilmoitti tänään keskiviikkona 12. toukokuuta irtisanovansa enintään 56 henkilöä pääosin vuoden 2021 loppuun mennessä. Erilaiset palvelussuhteen muutokset koskevat lisäksi enintään 37 henkilöä.

–  Virasto ei ole suostunut hakemaan aidosti henkilöstön asemaa huomioivia ratkaisuja yt-neuvotteluissa ja tämä on tehnyt neuvotteluista vaikeat, Pron Liikenne- ja viestintäviraston pääluottamusmies Aila Järveläinen ja JUKOn varapääluottamusmies Seppo Mäkinen sanovat.

Virastosta puuttuu henkilöstösuunnittelu ja osaamisen hallinta

Neuvottelut käynnistyivät takkuisesti. Vasta kun henkilöstöjärjestöt tekivät eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelun, Liikenne- ja viestintävirastossa laadittiin valtion yt-lain edellyttämä henkilöstösuunnitelma. Lisäksi työnantaja on jatkanut vakituisen henkilöstön rekrytointeja ja tehtävämääräyksiä sekä virkaan nimeämispäätöksiä yt-neuvotteluiden alaisiin palvelukokonaisuuksiin myös yt-neuvotteluiden aikana. Myös määräaikaisuuksia on jatkettu yhteistoimintaneuvotteluista huolimatta.

Virastossa ei myöskään ole tehty osaamistarpeiden kartoitusta ja osaamisen hallinta on puutteellista.  Nämä puutteet ovat erityisen ongelmallisia tilanteissa, joissa viraston pitää tehokkaasti hyödyntää olemassa olevaa henkilöstöään uusien tehtävien täytössä.

– Työnantaja ei kyennyt esittämään neuvottelujen aikana, missä tehtävissä tai ammattiryhmissä työ loppuu tai vähenee, tai paljonko näillä irtisanomisilla saavutetaan säästöjä, luottamusmiehet sanovat.

Lakisääteiset palvelut vaarantuvat

Pron ja JUKOn mielestä työnantajan esitykset toiminnan karsimisesta vaarantavat viraston lakisääteisten velvoitteiden ja palveluiden toteutumisen kansalaisille ja organisaatioille. Neuvottelujen aikana esitetyt tehostamistoimenpiteet ovat aivan keskeneräisiä, eikä kaikkien valmistuminen ole näköpiirissä vuoden 2021 aikana, joten niillä ei ole työtä vähentävää vaikutusta. Suunniteltujen toimenpiteiden laadullisia vaikutuksia viraston palveluihin ei ole arvioitu ollenkaan.

– Valtion on kannettava vastuunsa ja tarjottava irtisanottaville mahdollisuutta työllistyä hallinnonalan sisällä tai muihin valtion työpaikkoihin. Valtion muutosturvan koko keinovalikoimaa on käytettävä tehokkaasti, jotta työstä työhön siirtymisen periaate toteutuu myös käytännössä, järjestöt sanovat.

– Traficomin organisaation ja henkilöstön tehtäväjärjestelyt on toteutettava siten, että palvelussuhteiden muutoksen kohteena oleville löytyy vaativuudeltaan vastaavat tehtävät.

Pro ja JUKO vaativat liikenne- ja viestintäministeriötä kantamaan sille kuuluvan vastuunsa viraston ohjauksessa ja hyvän henkilöstöpolitiikan noudattamisessa.

Työnantaja priorisoi ulkoa ostetut palvelut henkilöstön edelle

Työnantajan painottama tarve talouden välittömään tasapainottamiseen osoittautui jo neuvottelujen alkuvaiheessa täysin perusteettomaksi. Tästä huolimatta se esitti henkilöstön vähentämisen ja palvelusuhteen ehtojen heikentämisen ainoina toiminnan ja talouden tasapainottamiskeinoina.

Työnantaja ei halunnut neuvotella ostopalveluista säästämisestä tai jaksottaa hankeinvestointeja vastaamaan käytettävissä olevaa rahoitusta. Viraston vuodelle 2021 hyväksymässä budjetissa ostopalveluiden osuus on noin 57 prosenttia eli noin 121 miljoonaa euroa.

– Vertailua ostopalveluiden henkilöstökustannusten ja viraston oman työn kustannusten välillä ei voitu tehdä, koska neuvotteluissa toistuvasti esitettyihin kysymyksiin ei saatu riittäviä vastauksia. Neuvottelut eivät siten täyttäneet yt-lain edellytyksiä, järjestöt korostavat.

Pron ja JUKOn mielestä viraston määrärahojen käytöstä päättävä johto on tietoisesti priorisoinut ostopalvelut oman henkilöstön tekemän työn edelle, vaikka se vaarantaa lakisääteisten palvelujen tuottamisen kansalaisille ja organisaatiolle.

–  Voidaankin kysyä, miksi henkilöstön omaa työtä ei arvosteta?

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom aloitti 2.12.2020 lähes koko henkilöstöään koskevat yt-neuvottelut, jotka ovat jatkuneet koko kevään. Tavoitteena oli tasapainottaa viraston taloustilannetta, turvata viraston perustehtävien jatkuvuus sekä palvelut kansalaisille ja organisaatioille. Ilmoituksen mukaan mahdolliset henkilöstövähennykset kohdistuisivat suunnitelmien toteutuessa enintään 120 henkilöön ja mahdolliset palvelussuhteen muutokset enintään sataan henkilöön. Työnantaja tarkensi neuvotteluesitystä maaliskuussa 2021, jolloin yhtenä vaihtoehtona tuotiin neuvotteluihin enintään 60:n henkilön irtisanominen tai toistaiseksi voimassa oleva lomauttaminen.