Lomailulla on lukuisia fyysisiä ja psyykkisiä terveysvaikutuksia, kertoo psykologiseen palautumiseen töistä erikoistunut Työterveyslaitoksen tutkija Anniina Virtanen. Tutkimusten mukaan loma esimerkiksi pienentää stressitasoa, millä puolestaan on myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin. Myös unen laatu on lomalla usein parempi, ja yleinen tyytyväisyys omaan elämään kasvaa.

Onnistunut, palauttava loma voi auttaa katkaisemaan stressin kroonistuvan kierteen, joka voi pahimmillaan johtaa työuupumukseen. Sillä, millaisen loman viettää, on kuitenkin väliä.

– Palautumista edistävä loma on sellainen, jonka aikana pääsee irrottautumaan työasioista ja saamaan vastapainoa työlle. Työn tekeminen tai työasioiden mielessä pyörittäminen loman aikana estää palautumista, Virtanen kertoo.

Loman rentouttava vaikutus voi kärsiä myös yksityiselämän ongelmien vuoksi. Esimerkiksi parisuhteen haasteet saattavat loma-aikana kärjistyä, ja lomien jälkeen koetaankin yleensä eropiikki.

Sille, kuinka pitkä loman pitäisi olla, ei ole Virtasen mukaan yleispätevää sääntöä. Joku saattaa tarvita pidemmän ajan työasioista irtautuakseen, toinen taas ehtii virkistyä jo lyhyen tauon aikana.

– Jos lomamoodiin pääsee nopeasti, pienissä pätkissä lomailussa voi olla hyvät puolensa. Silloin loman hyvinvointivaikutuksista voi päästä nauttimaan moneen kertaan. Sillä on kuitenkin vaikutusta, onko lomien pätkiminen itse valittua vai ei, Virtanen sanoo.

Kotisohva vai ulkomaanmatka?

Lomatunnelmaan pääsemistä hidastaa se, jos työpöydälle jää paljon keskeneräisiä asioita. Siksi onnistunut loma alkaa hyvästä suunnittelusta.

– Ennen lomaa olisi hyvä listata asiat, jotka on saatava valmiiksi ja asiat, jotka voivat odottaa loman jälkeen. Lomalta paluuta voi suunnitella etukäteen niin, että itselle on selvää, miten asioita jatketaan, Virtanen sanoo.

Monelle arkiympyröistä irrottautumista auttaa matkalle tai esimerkiksi kesämökille lähteminen. Lomafiilikseen voi kuitenkin päästä myös kotona, tekemällä loman aluksi jotain omasta arjesta poikkeavaa.

– Voi lähteä vaikka terassille lounaalle, luontoretkelle, uimaan tai tehdä jotain muuta, mitä ei arjessa tekisi. Toki jos on kovin kuormittunut, ensimmäiset päivät voivat mennä vain siihen, että lepää kotona.

Virtasen mukaan lomista tehdyt tutkimukset keskittyvät usein nimenomaan lomiin, joiden aikana matkustetaan pois kotoa. Jonkin verran tutkimusta on kuitenkin siitä, että myös kotona vietetty loma edistää palautumista ja hyvinvointia.

Lomaa ei kannata suorittaa

Virtanen varoittaa pilaamasta lomaansa liialla suunnittelulla ja aikatauluttamisella. Suorituskeskeisestä työelämästä on helppo siirtyä suorittamaan lomaa.

– Pitäisi löytää sopiva tasapaino siinä, että on innostavia suunnitelmia ja toisaalta riittävästi rentoa laiskotteluaikaa. Arjessa meillä on aika vähän mahdollisuuksia spontaanille tekemiselle.

Pettymys voi olla kova, jos pitkään odotetun loman aikana sataakin vettä tai korona pakottaa neljän seinän sisään. Monessa työssä lomaa on kuitenkin mahdollista siirtää myöhempään ajankohtaan, jos sattuu sairastumaan juuri ennen lomaa tai sen aikana.

– Mitä säähän tulee, välttäisin tekemästä täysin säästä riippuvaisia suunnitelmia. On kurjaa, jos ihminen kokee, että loma menee pieleen kelien takia. Myös sateisten ja viileiden päivien varalle olisi hyvä ideoida tekemistä, Virtanen sanoo.

Mieluisestakin työstä tarvitsee lomaa

Pitkänkään loman hyvinvointivaikutukset eivät valitettavasti kestä pitkään. Tutkimusten mukaan stressi palautuu lomaa edeltävälle tasolle viimeistään muutaman viikon kuluessa töihin palaamisesta.

– Loman vaikutusten pidentämiseen ei ole vippaskonsteja. Ainoa mitä voi tehdä, on tuoda arkeen niitä asioita, mitä teki lomallakin. Jos työ lähtee hirveällä vauhdilla käyntiin eikä arjessa ole palauttavia hetkiä, ihminen päätyy helposti takaisin lomaa edeltävään stressitilaan, Virtanen sanoo.

Moni opiskelija, pätkätyöläinen, yrittäjä ja itsensä työllistäjä ei välttämättä pääse koskaan kunnon lomalle. Riittämätön palautuminen voi altistaa työuupumukselle ja stressi jopa fyysisille sairauksille. Lomailun tarpeessa on kuitenkin yksilöllisiä eroja. 

– Aina löytyy niitäkin ihmisiä, esimerkiksi yrittäjiä, jotka porskuttavat hyvinvoivina pitkään ilman lomia. Jos arki on riittävän tasapainoista, lomien puute ei automaattisesti romuta terveyttä ja hyvinvointia, Virtanen sanoo.

Intohimoinen suhtautuminen työhön ja työn imu tukee hyvinvointia ja ehkäisee uupumista. Mielekäs työ ei kuitenkaan aukottomasti suojaa tekijäänsä.

– Paljon löytyy esimerkkejä ihmisistä, jotka ovat uupuneet unelmatyössään. Kyllä omaa jaksamista kannattaa kuunnella ja pitää huolta palautumisesta ja hyvinvoinnista.