Hallitusohjelman lukuisia heikennyksiä palkansaajien oikeuksiin ja leikkauksia toimeentuloturvaan perustellaan pääasiassa ratkaisujen työllisyysvaikutuksilla. Joitakin vuosia sitten puhuttiin myös niin sanotuista dynaamisista vaikutuksista, jotka osoittautuivat olevan yhtä lailla puuta heinää kuin nyttemmin esitetyt laskennalliset työllisyysvaikutukset.  

En ole huomannut vielä yhdenkään hallituspuolueen ministerin tai kansanedustajan sanovan suoraan mihin heikennyksillä ja leikkauksilla oikeasti pyritään. Hallituspuolueiden edustajat perustelevat muutosten tarvetta sillä, että työnteko halutaan tehdä aina kannattavammaksi kuin työttömyys. Käytännössä tavoitteena on ainakin tehdä työttömäksi jääminen taloudellisesti niin kestämättömäksi, ettei ole muuta vaihtoehtoa kuin ottaa vastaan mitä tahansa työtä ja vaikka kuinka pienellä palkalla. Todellisuudessa toimitaan siis aivan päinvastoin kuin yhteisessä mantrassa ja korulauseissa hoetaan. 

Hallituksen tavoitteena on siis luoda 100 000 uutta työpaikkaa, mikä on kunnioitettava ja kannatettava asia kansantalouden näkökulmasta. Suurin ongelma tavoitteen saavuttamisessa on, että suunnitellut heikennykset ja leikkaukset eivät luo uusia työpaikkoja. Työttömien pakkotyöllistäminen voi jossakin määrin lisätä työllisyyttä olemassa olevien työpaikkojen myötä, mutta uusia se ei tuo tullessaan.  

Yhtenä perusteena työelämää koskeviin heikennyksiin on käytetty myös, että kyseisten muutosten takia työnantajat uskaltavat palkata uusia työntekijöitä ja niillä on merkittävä työllisyysvaikutus. Jostain kumman syystä tietyt tahot uskottelevat ja ilmeisesti uskovat itsekin, että yritystoiminnan lähes ainoa oikea tarkoitus on työllistää niin paljon ihmisiä kuin mahdollista. Näinhän se ei tietysti ole, vaan tarkoitus on tuottaa omistajille voittoa ja mielellään mahdollisimman paljon. Tosiasiassa yritykset eivät näinä aikoina palkkaa yhtä ainoata työntekijää, ellei ole aivan välttämätön pakko. Valitettavan monissa yrityksissä työntekijät koetaan vain pakollisena kulueränä, joita ilman ei saada tuotteita tai palveluja aikaiseksi. 

Toteutuessaan työlainsäädäntöön tehtävät muutokset tulevat aiheuttamaan työelämässä erittäin suurta epävarmuutta sekä lisääntyviä riitoja, mikä ei ole kenenkään edun mukaista. Ammattiliittojen jäsenet voivat onneksi aina turvautua asiantuntija-apuun ja liiton tarjoamaan oikeusturvaan, mutta pelkän työttömyyskassan jäsenille niitä ei ole tarjolla. 

Kirjoittaja on Ammattiliitto Pron sopimusalavastaava.