Tällä viikolla eduskunnassa käydään välikysymyskeskustelu suurtyöttömyydestä. Suomessa työttömyys on toiseksi korkeinta koko Euroopassa (Eurostat). Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli elokuussa 267 000 työtöntä, mikä on 53 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Suomen nuorisotyöttömyys oli kesäkuussa 20,4 prosenttia, mikä on myös yksi Euroopan korkeimmista.
Kansalaisten luottamus tulevaisuuteensa on tuoreen kansalaispulssi-kyselyn mukaan entisestään heikentynyt. Nuoret eli 15–29-vuotiaat luottavat tulevaisuuteensa vähemmän kuin muut ikäryhmät. Tämä kertoo nuorten todellisuudesta: tulevaisuus ei tunnu turvalliselta.
Tuore Ammattiliitto Pron nuorisokysely osoittaa, että 44 prosenttia vastaajista on huolissaan työllistymisestään. Kyselyyn vastanneista 57 prosenttia kantaa huolta jaksamisestaan työelämässä. Nuoret arvostavat Pron kyselyn mukaan eniten terveyttä, työn ja muun elämän tasapainoa sekä riittävää vapaa-aikaa. Perheen perustaminen ja omistusasunto jäävät monella haaveiksi, kun huoli toimeentulosta on korkea.
Orpon hallituksen budjettiriihessä päättämä nuorisotyöllistämisseteli on askel oikeaan suuntaan. Yritystuen saa yritys, joka palkkaa 18–29-vuotiaan nuoren, joilla ei ole aiempaa työhistoriaa tai peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Budjettiin varattu 30 miljoonaa euroa ei kuitenkaan riitä alkuunkaan. Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi, että tuen piiriin voidaan saada noin 3 300–4 400 nuorta. Se on pisara meressä, kun nuoria työttömiä oli viime heinäkuun lopussa yli 78 000. Pitkäaikaistyöttömistä nuorista 27 000 nuorella ei ole lainkaan työhistoriaa ja 17 000 nuorella ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa.
Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten taustalla moninaisia haasteita, jotka eivät ratkea yritystukiseteleillä. Useampi tarvitsisi moniammatillista tukea, kuten kuntouttavaa työtoimintaa, psykososiaalista apua, toisen asteen opintoihin kiinnittymistä ja rinnalla kulkemista. Hallitus on leikannut tai leikkaamassa juuri niistä palveluista, joita nämä nuoret kipeimmin tarvitsevat: sosiaali- ja terveyspalveluista, koulutuksesta, ammatillisen koulutuksen opettajaresursseista sekä TE-palveluista. Pohjoismaisessa vertailussa Suomi jää jälkeen työvoimapolitiikan resurssoinnissa. Työttömyyden taittamiseksi tarvitsemme aktiivista työllisyyspolitiikkaa ja riittävää yksilöllistä resurssointia.
Lisäksi hallitus antaa syksyn aikana eduskunnalle lakiesityksensä irtisanomisen helpottamisesta ja määräaikaisten työsuhteiden muutoksista. Lakimuutoksia on perusteltu työllistämiskynnyksen madaltamisella, mutta luotettavia arvioita niiden vaikutuksista työllisyyteen ei ole pystytty esittämään. Päinvastoin työelämän epävarmuuden lisääminen romuttaa turvallisuuden tunnetta ja haastaa nuorten työllistymistä.
Tällaisessa ajassa ammattiliittojen merkitys korostuu. Pron nuorisokyselyssä:
- 96 prosenttia nuorista pitää erittäin tärkeänä tai tärkeänä, että liitot neuvottelevat työ- ja virkaehtosopimukset ja valvovat niiden noudattamista.
- 96 prosenttia vastaajista koki erittäin tärkeänä tai tärkeänä myös liiton tuen työelämän ongelmissa.
- 93 prosenttia piti erittäin tärkeänä tai tärkeänä liittojen roolin reilujen työehtojen ja -olojen edistämisessä yhteiskunnallisesti.
On meidän kaikkien vastuu tuoda toivoa ja luottamusta tulevaisuuteen. Nuorilla on oikeus turvalliseen työelämään.
Kirjoittaja on Pron yhteiskuntasuhde- ja palvelujohtaja.
