Hyppää pääsisältöön

Mitä ovat työelämän ja yritysmaailman ihmisoikeudet – onko vuosittainen palkankorotus ihmisoikeus?

 STTK:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Elena Gorschkow
Työelämän ja yritysmaailman ihmisoikeudet ovat hyvin pitkälle samoja kuin YK:n yleiset ihmisoikeudet. Kaikki ovat yhdenvertaisia ihmisiä ja kaikilla on samat oikeudet ja koskemattomuus omaan persoonaansa, STTK:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Elena Gorschkow toteaa.

Mitä ovat työelämän ja yritysmaailman ihmisoikeudet – onko vuosittainen palkankorotus ihmisoikeus?

Julkaistu 02.12.2021 klo 09:40
Uutiset
Työelämän ja yritysmaailman ihmisoikeudet ovat hyvin pitkälle samoja kuin YK:n yleiset ihmisoikeudet. Kaikki ovat yhdenvertaisia ihmisiä ja kaikilla on samat oikeudet ja koskemattomuus omaan persoonaansa, STTK:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Elena Gorschkow toteaa.

Pro Uutiset/Juttu julkaistu alun perin 1.11.2021

STTK:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikön Elena Gorschkowin mielestä kyse on siitä, miten ihminen saa työelämässä olla oma itsensä, kuinka häntä kohdellaan yhdenvertaisesti ja henkilöön tai hänen terveyteensä ei kohdistu uhkaa.

Ihmisiä saattaa kuolla työtä tehdessään tai altistua haitallisille aineille ja menettää terveytensä. Lisäksi käytetään lapsityövoimaa. Huono kohtelu työelämässä, vaikkapa seksuaalisen suuntautumisen tai etnisen taustan vuoksi ovat ihmisoikeusrikkomuksia.

- Varmaan monet haluaisivat, että vuosittainen palkankorotus olisi ihmisoikeuskysymys, mutta valitettavasti ei ole.

Paljon puhutaan vastuullisuudesta, kestävyydestä ja erityisesti ekologisesta vastuusta, mutta ehkä vähemmälle ovat jääneet ihmisoikeuskysymykset. 

Vuonna 2011 YK asetti suositukset sille, miten ihmisoikeuksia tulisi yritystoiminnassa huomioida. Aiemmin yritykset on tuottaneet asioita omassa maassaan tai lähialueilla. Nykyisin alihankintaketjut ovat monimutkaisia ja ulottuvat ympäri maailman.

- Yrityksen pitäisi tehdä huolellisuusvelvoitteen mukainen riskianalyysi. Selvittää, onko alihankintaketjussa mahdollisia riskejä ihmisoikeuksien osalta ja pyrkiä varmistamaan esimerkiksi sopimuksilla omien alihankintakumppaneidensa kanssa, että ihmisoikeusrikkomuksia ei tehtäisi.

Alat, joissa tuotteet ovat lähellä kuluttajapintaa, ovat selkeästi heränneet enemmän yritysvastuuseen.

- Ihan varmaan siitä syystä, että kuluttajat ovat tiedostavia. Tämä on hyvä asia ja näin pitää paineen tulla. Toivoisin, että olisi säätelyä. Kun ostan tuotteen niin haluan, että se on ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästi tuotettu.

- Olen aika varma, että myös henkilöstön edustajilla olisi mahdollisuus nostaa näitä asioita esiin oman yrityksen sisällä. Koen, että yrityksistäkin olisi kivampi käydä yrityksen sisällä keskustelua kuin esimerkiksi julkisuudessa. Toisaalta liitot voisivat kouluttaa, mitä asioita kannattaa ottaa huomioon.

 

Mitä ovat työelämän ja yritysmaailman ihmisoikeudet ja mitä jokainen voi tehdä, jotta ne toteutuisivat nykyistä paremmin? Pron kv-asiantuntija Rauni Söderlund haastattelee STTK:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Elena Gorschkowia. Ammattiliitto Pron haastattelusarjassa Pron asiantuntijat haastattelevat oman alansa kiinnostavia vieraita.