Usein ajatellaan yhteistoiminnan yrityksessä olevan sama asia kuin muutosneuvottelut, jotka ovat monen mielestä synonyymi irtisanomisille. Tämä on kuitenkin kaukana totuudesta, sillä muutosneuvotteluiden ohella yhteistoiminta yrityksessä on yhteistoimintalain mukaista vuoropuhelua yhteisön toiminnan ja työyhteisön kehittämiseksi.
Henkilöstön edustaja on ensisijaisesti luottamusmies
Yhteistoimintalaki koskee yrityksiä, joissa on säännöllisesti töissä vähintään 20 työntekijää. Yhteistoimintalain mukaan neuvoteltavissa asioissa henkilöstön edustajana toimii ensisijaisesti luottamusmies. Luottamusmiehen asema taas perustuu työehtosopimuksiin, joissa on sovittu esimerkiksi luottamusmiehen ajankäytöstä, työsuhdeturvasta ja korvauksista. Miten toimitaan, jos yrityksen ei tarvitse noudattaa mitään työehtosopimusta ja luottamusmiestä ei ole valittu esimerkiksi tästä syystä? Silloin yritykseen voidaan valita luottamusvaltuutettu tai yhteistoimintaedustaja.
Henkilöstön ääni kuuluviin myös yrityksen hallinnossa
Henkilöstöllä tulee olla edustaja myös yrityksen hallinnossa, jos yrityksessä on vähintään 150 työntekijää. Henkilöstön edustaja tulee valita työpaikan toiminnan kehittämiseksi sekä työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminnan tehostamiseksi. Hän lisää henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia työnantajan liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevien tärkeiden kysymysten käsittelyssä työnantajan päättävissä, toimeenpanevissa, valvovissa tai neuvoa-antavissa hallintoelimissä, esimerkiksi yrityksen hallituksessa tai johtoryhmässä. Hallintopaikan tulee olla sellaisessa toimielimissä, jossa aidosti tehdään päätöksiä.
Henkilöstön hallintoedustusta koskeva lainsäädäntö uudistui tammikuun 2022 alussa. Siirtymäaika hallintoedustuksen toteuttamiseen loppui vuoden 2022 päättyessä. Hallintoedustuksesta sovitaan ensisijaisesti työnantajan kanssa.
Entä jos sopimusta ei tehdä? Silloin tulevat voimaan yhteistoimintalain mukaiset niin sanotut toissijaiset säädökset, joita pitää noudattaa ilman sopimusta olevissa yrityksissä.
Jos yrityksessä ei vielä ole henkilöstön hallintoedustusta, ja edellä mainitut edellytykset täyttyvät, tulee vähintään kahden henkilöstöryhmän yhdessä vaatia työnantajalta hallintoedustusta. Henkilöstön hallintoedustajia tulee olla vähintään yksi, mutta enintään neljä.
Myös konserneissa tarvitaan henkilöstön edustusta
Kansallisen konserniyhteistyön tarkoituksena on työntekijöiden tiedottaminen ja kuuleminen konsernitasolla Suomessa. Se koskee konserneja, joissa on vähintään 500 työntekijää Suomessa. Konsernitason yhteistyössä tulee olla vähintään yksi työntekijöiden edustaja jokaisesta konserniin kuuluvasta yrityksestä. Myös kansallinen konserniyhteistyö perustuu ensisijaisesti sopimukseen, lainsäädännön sisältäessä toissijaiset säännökset.
EU-tasolla on oma neuvostonsa
Kansallista konserniyhteistyötä ja henkilöstön hallintoedustusta ei pidä sotkea EWC-toimintaan (European Workers Council). EWC on työntekijöiden tiedottamista ja kuulemista Euroopassa. EWC tulee olla niissä yrityksissä, joissa työntekijöitä on kahdessa EU-maassa vähintään 150 henkilöä molemmissa ja lisäksi yrityksessä tulee olla yhteensä vähintään tuhat työntekijää. EWC:n perustamiseen on lainsäädännössä tarkat muotomääräykset, joita on noudatettava. Pro auttaa EWC:n perustamisprosessissa yhteistyössä Teollisuuden palkansaajien yhteistoimintaryhmän kanssa.
Henkilöstön edustusta pitää vaatia
On erittäin tärkeää, että luottamusmiehet vaativat henkilöstön edustuksen eri tasoille. Työnantaja ei yleensä oma-aloitteisesti näitä paikkoja tarjoa ja näkee edustuksen usein vain haittaavan toimintaansa. Aito vuoropuhelu on kuitenkin koko yrityksen etu. Luottamusmiesten velvollisuus on pitää kiinni henkilöstölle mahdollistetuista keinoista vaikuttaa ja osallistua. Vaikka edustuksen toteuttamisen vaatiminen on usein vaivalloista, niin siitä ei silti kannata luopua.
Olen itse toiminut henkilöstön hallintoedustajana ja tiedän tehtävän olevan välillä epäkiitollinen, koska monet asioista ovat salaisia eikä niistä voi muulle henkilöstölle puhua ja osa tehdyistä päätöksistä on vaikeita. Vaikuttamismahdollisuudet tehtyjen päätösten lopputulokseen kuitenkin parantuvat ja samalla olet myös näköalapaikalla yrityksen toimintaan.
Kirjoittaja on Ammattiliitto Pron sopimusalavastaava.
