Tekoäly ja vihreä siirtymä tulevat molemmat vaikuttamaan kaikkien toimialojen ja ammattien työhön lähitulevaisuudessa. Jokaisen työntekijän jokaisessa ammatissa täytyy opetella uusia osaamisia ja taitoja. Jotkut nykyiset työtehtävät poistuvat, ja uusia tulee tilalle. Työn tekemisen tavat voivat joissain ammateissa muuttua todella paljon. Esimerkiksi sähköautojen huolto on ihan erilaista kuin polttomoottoriautojen huolto. Syntyy myös kokonaan uusia ammatteja kuten tekoälyn kouluttajat.
Tässä artikkelissa käymme läpi kolme isoa ja merkittävää työn tekemistä muuttavaa megatrendiä, ja sen, miten ne voivat vaikuttaa meidän jokaisen työhön. Nämä kolme megatrendiä ovat:
- vihreä siirtymä,
- tekoäly ja digitalisaatio sekä
- väestön ikääntyminen ja työhyvinvointi.
Jos sinua kiinnostaa jo tässä vaiheessa tässä artikkelissa käytetyt lähteet, ne on koottu artikkelin loppuun. Ja nyt ensimmäisen megatrendin kimppuun.
Näin vihreä siirtymä vaikuttaa työhön
Vihreä siirtymä on tulevaisuuden megatrendi, joka tarkoittaa yhteiskuntien ja talouksien täysimittaista muutosta kohti kestävää, päästötöntä ja ympäristöystävällistä toimintatapaa, jotta myös tulevilla sukupolvilla olisi mahdollisuus elinkelpoiseen ympäristöön.
Vihreä siirtymä vaikuttaa kaikkiin aloihin ja ammattikuntiin, vähän eri tavoin. Kaikki saavat omaksua vihreässä siirtymässä uusia taitoja, vaikka oma työtehtävä ei suoraan liittyisi vihreään siirtymään kuten tuuliturbiinien valmistukseen.
– Jenni Kilpi, asiantuntija, Ajatushautomo Demos Helsinki.
Esimerkiksi energiantuotannossa olemme siirtymässä fossiilisista polttoaineista, kuten hiilestä, öljystä ja maakaasusta, uusiutuviin energialähteisiin, kuten aurinko-, tuuli- ja vesivoimaan. Liikenteessä taas siirrymme sähköautojen ja muiden vähäpäästöisten kulkuneuvojen käyttöön. Nämä muutokset vähentävät hiilidioksidipäästöjä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Teollisuudessa otetaan käyttöön materiaalien kierrätystä ja uudelleenkäyttöä sekä tehokkaampia ja vähäpäästöisiä tuotantomenetelmiä. Myös maatalous, elintarviketeollisuus, rakentaminen ja kaupunkisuunnittelu ovat toimialoja, joihin vihreä siirtymä tulee vaikuttamaan merkittävästi.
Sähköautojen huoltotoimihenkilö
Autohuoltamo näyttää aivan toisenlaiselta kuin kymmenen vuotta aiemmin. Huoltamo muistuttaa enemmän sähkökomponenttien tehdassalia kuin perinteistä öljyistä isoa autohallia. Usein huoltoja tekevän Oliverin ei tarvitse poistua tietokoneen äärestä, kun robotti vaihtaa huoltoon tulleen sähköauton akut lähes itsenäisesti tietokoneelta ohjattuna.
Perinteinen duunariammatti onkin muuttunut toimihenkilöammatin suuntaan. Uusina taitoina Oliverin pitää huoltotoimihenkilönä muun muassa osata käyttää ja ohjelmoida huoltorobotteja sekä analysoida ja vaihtaa auton sähköisiä komponentteja. Työ on fyysisesti aikaisempaa helpompaa mutta samalla tietoteknisesti vaativampaa.
Vihreä siirtymä on vielä alkuvaiheessa. Esimerkiksi kiertotaloudessa, materiaalien kierrätyksessä ja uudelleenkäytössä sekä päästöttömien teollisuustuotteiden kehittämisessä on paljon tunnistamattomia mahdollisuuksia. Onkin täysin mahdotonta sanoa tarkalleen, mitä uusia taitoja eri töissä tarvitaan pitkällä, parin vuosikymmenen tähtäimellä. Mutta nyt voidaan jo nähdä, että jatkuva uusien vihreiden taitojen oppiminen on välttämätöntä jokaisessa ammattikunnassa. Näitä taitoja ovat muun muassa luova kyky soveltaa ja kehittää uusia kestävämpiä ratkaisuja.
Vihreässä siirtymässä tarvitaan myös korkeakoulutettuja ammattilaisia kehittämään teknisiä ratkaisuja päästöttömiin teollisuustuotteisiin ja kestävään ruokatuotantoon. Viranomaisilta tarvitaan lupaosaamista, miten uudet kehitetyt ratkaisut saadaan käyttöön. Toimihenkilöiltä tarvitaan kykyä soveltaa, miten uudet ratkaisut otetaan käyttöön heidän työpaikoillaan. Esihenkilöiltä taas tarvitaan muutoksen johtamisen taitoja saada koko organisaatio ison muutoksen taakse.
Vihreässä siirtymässä on tärkeä tuoda kestäviä käytäntöjä olemassa oleviin työtehtäviin. Työntekijöillä on paljon arkista viisautta, miten töitä voisi tehdä paremmin ja kestävämmin. On haaskausta, jos työntekijöitä ei oteta mukaan kehittämään kestävämpää yritystoimintaa.
– Jenni Kilpi, asiantuntija, Ajatushautomo Demos Helsinki.
Digiloikasta tekoälyloikkaan
Digitalisaatio on jo pitkään ollut työelämää muokkaava trendi. Koronapandemian aikana saimme kokea ällistyttävän nopean digiloikan, kun organisaatiot joukolla siirtyivät lähitöistä etätöihin. Tämän seurauksena hybridityöstä, lähi- ja etätyön yhdistelmästä, tuli uusi pysyväksi jäänyt työn tekemisen tapa.
Seuraavaksi saatamme kokea tekoälyloikan.
Digitalisaatio on automatisoinut rutiineja. Tekoäly pystyy analysoimaan ja tuottamaan tekstiä, mikä muuttaa myös myös tietotyötä. Odotukset tekoälylle ovatkin suuret, mutta isoin kysymys on siinä, kuinka paljon tekoäly pystyy oikeasti lisäämään työn tuottavuutta.
– Sinimaaria Ranki, johtava asiantuntija, Työterveyslaitos.
Tunnistamme, että tekoäly muuttaa jokaista työtehtävää, mutta vielä emme kunnolla tiedä miten ja missä aikataulussa. Ne yritykset ja organisaatiot, jotka panostavat ihmisten osaamiseen ja uusiin tekoälyä hyödyntäviin ratkaisuihin, parantavat tuottavuuttaan ja menestyvät paremmin. Ne jotka, eivät tätä tee, jäävät jälkeen, ja kuilu eri tavoin tekoälyyn asennoituvien yritysten välillä uhkaa kasvaa.
Tekoäly on siitä samanlainen muutosvoima kuin vihreä siirtymä, että se vaatii uudenlaisten taitojen oppimista ja kouluttautumista. Iso kysymys yhteiskunnalle ja yksilöille on, miten tämä uuden oppiminen tapahtuu.
Tekoälyn huoltaja ja valmentaja
Asiantuntijatyötä tehneen Leenan ammatti muuttui muutamassa vuodessa kokonaan. Kun tekoäly tuli yleiseen käyttöön, hän tutustui siihen ja alkoi kokeilla, missä kaikissa työtehtävissä siitä olisi apua. Tukiälyksi hän sitä alussa kutsui.
Taitojen karttuessa Leenasta tuli oman työpaikkansa käyttämien tekoälysovellusten huoltaja ja valmentaja. Jotta tekoälystä saa kaiken tehon irti, sitä pitää paitsi osata käyttää oikein, mutta myös huoltaa ja valmentaa. Uudessa työssään Leena myös kouluttaa työpaikkansa muita työntekijöitä promptaamaan eli kirjoittamaan tekoälylle toimivia kehotteita, mitä tekoälyn halutaan tekevän, ja siten käyttämään tekoälyä tehokkaasti omien työtehtävien apuna.
Tekoäly on herättänyt uudelleen huolen menetettävistä työpaikoista, joissa tekoäly voisi korvata ihmistyön kokonaan. Aiemminkin teknologiset innovaatiot ovat herättäneet utopian 15-tuntisesta työviikosta, mutta toistaiseksi näin ei ole käynyt. Digitalisaatio muuttaa kyllä työtehtäviä, korvaa vanhoja ja luo uusia, mutta tähän asti digitalisaatio on kyselyjen mukaan koettu pääasiassa myönteisesti. Se on helpottanut ja nopeuttanut työn tekemistä, tehostanut työtä ja vapauttanut ihmisiä luovaan ajatteluun ja ongelmanratkaisuun. Jatkaako tekoäly tätä trendiä vai muuttaako se sitä merkittävästi, sitä emme vielä pysty näkemään.
Meidän pitäisi jo keskustella tabu-aiheesta, josta ei kuitenkaan haluta puhua. Miten tekoälyn tuottamat tuottavuushyödyt jaetaan? Meneekö voitto vain pienelle joukolle tekoälyn kehittäjiä, vai voitaisiinko tuotoilla myös rahoittaa hyvinvointiyhteiskuntaa?
– Julia Jousilahti, vanhempi asiantuntija, Ajatushautomo Demos Helsinki.
Väestön ikääntyminen ja työhyvinvointi
Suomi ikääntyy ja eläkkeellä olevan vanhusväestön osuus kasvaa. Tämä megatrendi vaikuttaa työelämään usealla tavalla.
- Ikääntyminen vähentää työikäisen väestön määrää, mikä voi johtaa työvoimapulaan varsinkin sellaisilla aloilla, joiden työtehtäviä ei voi automatisoida.
- Ikääntyvä väestö lisää terveydenhoidon kysyntää, mikä on jo johtanut hoitoammattilaisten puutteeseen. Tulevaisuudessa pula hoidon ammattilaisista kasvaa entisestään.
- Työelämässä organisaatioiden on sopeuduttava ikääntyvään työvoimaan tarjoamalla muun muassa joustavampia työaikoja, ergonomisia työympäristöjä ja elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia.
Miten yhdessä löydämme työelämässä sellaisia hyvinvointia lisääviä ratkaisuja, jotka tukevat sitä, että ihmisillä voisi olla eheät työurat ja että työ pysyisi voimavarana mahdollisimman pitkään?
– Sinimaaria Ranki, johtava asiantuntija, Työterveyslaitos.
Työpaikan mentori
Jaana voisi jo olla eläkkeellä, mutta hänen työpaikallaan kehitettiin ikääntyvien työnkuvia ja urapolkuja sekä panostettiin jatkuvaan oppimiseen. Tekoälyn hyödyntäminenkin tuli Jaanalle tutuksi työuran lopussa.
Nyt hän on puolipäiväisesti eläkkeellä ja työskentelee osa-aikaisena asiantuntijana ja nuorten työntekijöiden mentorina. Hän on innoissaan siitä, että pystyy jakamaan omaa osaamistaan ja kokemustaan nuorille ja innokkaille oman alan uusille ammattilaisille. Samalla hän itsekin oppii koko ajan uusia taitoja. Kun nuorten into yhdistyy ikääntyneen kokemukseen, koko työpaikalla oppiminen nopeutuu. Tämä näkyy yrityksen menestymisessä.
Tutkimusten mukaan työhyvinvointi, yhteinen oppiminen ja tuottavuuden kasvu kulkevatkin käsi kädessä. Kokonaistuottavuuden kasvu vaatii työpaikoilla yhteistä oppimista ja hyvää työhyvinvointia.
Suomalaisessa työelämässä on kuitenkin myös vastakkainen trendi, kasvava pahoinvointi työssä. Se näkyy esimerkiksi nuorten naisten pahoinvointina töissä. Tämä trendi haastaa miettimään, pystymmekö korvaamaan ikääntyvän väestön aiheuttaman työikäisten vähenemisen myönteisellä tavalla.
Nuorten aikuisten pahoinvointi töissä on rakenteellinen ilmiö. Ääreensä viritetty työ, tunne työn epävarmuudesta ja kova kilpailu ihan ensimmäisistä perusduuneista kuormittavat nuoria aikuisia paljon. En itse tunne yhtään kolmekymppistä, joka ei olisi ollut burnoutissa tai sen partaalla.
– Julia Jousilahti, vanhempi asiantuntija, Ajatushautomo Demos Helsinki.
Miksi työn tulevaisuuden tulisi kiinnostaa?
Aina kun puhutaan työn ja työelämän tulevaisuuksista, kannattaa huomata, että me ihmiset luomme tulevaisuutta omilla päätöksillämme, valinnoillamme ja teoillamme. Tulevaisuus ei koskaan ole vaihtoehdotonta. Meidän haasteenamme on pystyä kuvittelemaan aivan toisenlaisia työelämän vaihtoehtoja tai tunnistamaan ja haastamaan tehtyjä oletuksia taikka niitä valintoja, jotka muovaavat työelämän tulevaisuutta. Mikä kaikki mielletään työksi nyt ja tulevaisuudessa, tarkoittaako työ esimerkiksi vain palkkatyötä? Näin kysytään tulevaisuuksien ennakointiin erikoistuneen Sitran raportissa työn tulevaisuuksista.
Työelämä on myös hyvin monipuolista. Vaikka esimerkiksi tekoäly vaikuttaa kaikkiin ammatteihin, se vaikuttaa hyvin eri tavoin esimerkiksi asiantuntijatyöhön tai ihmisten parissa tehtävään hoivatyöhön. Siten ei olekaan olemassa yhtä työn tulevaisuutta. Miten sinä aiot vaikuttaa oman työsi tulevaisuuteen?
Lähteet: Tähän artikkeliin on haastateltu työn tulevaisuuksia tutkineita asiantuntijoita: Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Sinimaaria Ranki sekä Ajatushautomo Demos Helsingin tutkijat Julia Jousilahti ja Jenni Kilpi. Kirjallisina lähteinä on käytetty Vihreän siirtymän osaamis- ja koulutustarpeet VISIOS-raporttia, Sitran Työn tulevaisuudet megatrendien valossa -raporttia sekä Työterveyslaitoksen HELP-projektin Työelämän muutosnäkymät -raporttia.
