Monenlaisia uhkakuvia
Ammattiliitto Pron tutkimus kertoo, että henkilökohtainen hyvinvointi ja jaksaminen ovat laskusuunnassa alle 50-vuotiailla naisilla ja erityisen voimakkaasti 18–29-vuotiailla naisilla. Laskusuhdannetta on jatkunut jo useita vuosia, mutta tilanne on heikentynyt dramaattisesti 2020-luvulla. Yksi ilmiötä selittävä tekijä onkin käsillä oleva haastava aika.
– Ilmastonmuutos mietityttää nuoria, ja koronapandemialla on tietysti myös vaikutuksensa. Monet nuoret siirtyivät työelämään korona-aikana, eivätkä saaneet tilanteessa riittävästi tukea. Pandemian aikainen sulkutila aiheutti myös eristyneisyyttä ja yksinäisyyttä, Pron työympäristö- ja tasa-arvo-asiantuntija Tanja Luukkanen kertoo.
Tuoreimpana tekijänä huolta on tuottanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja siitä seurannut maailmantilanne inflaatioineen ja energiakriiseineen. Nuoret naiset työskentelevät usein epätyypillisissä työsuhteissa, kuten osa-aikatyössä tai määräaikaisessa työsuhteessa. Niissä palkkatasokin on herkästi alempi, mikä lisää osaltaan taloudellista epävarmuutta.
– Työelämä näyttäytyy nuorille helposti kohtuuttomana, ja siihen liittyy uhkakuvia, joista uutisointi on yleensä negatiivista ja yksipuolista. Ikävien asioiden korostaminen ruokkii osaltaan katastrofiajattelua, Luukkanen sanoo.
Oman lisänsä kokonaisuuteen tuovat myös sosiaalisen median mukanaan tuoneet ulkonäkö- ja menestyspaineet.
Työn epäkohdat esiin
Tilanne on huolestuttava ja vaatii toimia. Monipuolisen yhteiskunnallisen keskustelun aikaansaamiseksi tilanteeseen liittyviä epäkohtia on hyvä tuoda esiin.
On sekä yhteiskunnan että työpaikkojen asia tukea uusia työntekijöitä työelämään siirtymisessä. Vaikka nuorella olisi hyvät opinnoista saadut tiedot, ei hän välttämättä osaa vielä tunnistaa omia rajojaan.
– Työpaikan terve työkulttuuri on tässä isossa roolissa. Silloin nuori esimerkiksi oppii, että työt tehdään työaikana, ja jos siihen ei pysty, keskustellaan yhdessä esihenkilön kanssa, mitä asialle voisi tehdä.
Huolellisen perehdytyksen merkitystä ei voi liikaa korostaa.
– On todella kuormittavaa, jos omassa osaamisessa on puutteita. Nuorilla on usein tarve näyttää, että osaa, pystyy ja on hyvä. Silloin on korkea kynnys myöntää, jos ei osaakaan jotain asiaa.
Yhteiskunnan tasolla voidaan myös kysyä, ovatko nuoret uupuneita jo ennen työelämään siirtymistä, sillä opiskelijoiden sosiaaliturvan heikentyminen lisää paineita valmistua nopeasti.
– Monilla on ollut kiire valmistua, koska ei ole ollut rahaa opiskella. Eli erilaisista syistä nuoret ovat uupumuksen partaalla jo ennen kuin edes astuvat työelämään, Luukkanen sanoo.
Apua tarjolla
Oman hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, ettei työ vie kaikkia mehuja, vaan että myös vapaa-ajalle jää riittävästi energiaa. Jos se ei omin neuvoin onnistu, osaa ammattilainen auttaa. Esimerkiksi stressinhallintaan, työn hallintaan ja elämänhallintaan saa tukea keskustelemalla psykologin, terapeutin tai kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin asiantuntijan kanssa.
Pron jäsenenä voit maksutta keskustella hyvinvoinnin asiantuntijoiden kanssa. Tarjolla on myös erilaisia hyvinvointiteemaisia koulutuksia, videoita ja webinaareja. Jos oma tilanne huolettaa, ei ahdistuksen kanssa kannata jäädä yksin, vaan hakea rohkeasti apua.
– Prohon voi liittyä jo opiskeluaikana, jolloin jäsenedut saa maksutta, Luukkanen muistuttaa.
Pro järjestää koulutuksia myös luottamushenkilöinä toimivalle jäsenistölleen, joten apua erilaisiin työelämätilanteisiin ja -kysymyksiin saa työpaikan luottamushenkilöiden kautta.
– Ja työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa on aina ollut mukana hyvinvointiin, kuten työaikaan ja työjärjestelyihin, liittyviä teemoja. Jäsenenä pääsee vaikuttamaan, millaisia asioita seuraavissa TES-neuvotteluissa tavoitellaan.
8 myyttiä työuupumuksesta
Podcastissa ravistellaan haitallisia asenteita työuupumuksen taustalla yksilön armottoman syyllistämisen sijaan. Sarjaa houstaa Ammattiliitto Pron yhteiskuntasuhdejohtaja Maria Mäkynen.
