Naisten urakehitys saattaa jäätyä jopa 5–10 vuodeksi vain sen takia, että työnantaja pidättäytyy mahdollistamasta urakehitystä kotona olevien pienten lasten takia. Aivan liian usein kuulen juuri nuorille naisille sanottavan, että nyt pitää keskittyä perheeseen tai että aikasi tulee myöhemmin. Samaan aikaan nuoret miehet ja isät ovat usein työuransa kiitoradalla.
Äidin oletetaan jäävän hoitamaan sairasta lasta tai tukevan mieluummin miehensä urakehitystä. Useammin esihenkilöt ajattelevat olevansa joustavia jättämällä vastuulliset työjutut muille. Samalla he kuitenkin vääntävät päälle nuoren naisen urajarrun.
Onneksi viime vuosina naisministerit ovat osoittaneet, että pienten lasten äitinä oleminen onnistuu samalla, kun hoitaa vastuullisia tehtäviä. Kukapa olisi kysynyt presidentti Sauli Niinistön tai ministeri Häkkäsen kyvykkyydestä toimia vastuullisessa tehtävässä pienen lapsen synnyttyä?
Suomen uusi historiallinen perhevapaalainsäädäntö mahdollistaa perhevapaiden jakamisen tasan. Muutos näyttää kuitenkin hitaalta. Tarvitaan edelleen sekä rakenteellisia että asenteellisia muutoksia. Perheiden taloudellinen tasa-arvo ja aito mahdollisuus valita edellyttävät työehtosopimuksiin kirjattuja yhdenvertaisia ja riittäviä palkallisia vapaita sukupuolesta riippumatta. Nyt isät ovat edelleen valtaosassa työehtosopimuksia eriarvoisessa asemassa, eivätkä saa yhdenvertaisesti palkallisia perhevapaita.
Perhevapaita käyttävät isät, jotka ovat yli 35-vuotiaita, korkeasti koulutettuja palkansaajia ja erityisesti ylempiä toimihenkilöitä. Vapaata pitävät myös isät, joiden puoliso oli korkeasti koulutettu, toimihenkilöasemassa tai hyvätuloinen.
Viime vuonna ensimmäistä kertaa historiassa naisten työllisyys ohitti miesten työllisyyden. Tämän taustalla oli muun muassa syntyvyyden lasku, naisten korkea koulutustaso, sukupuolten ammatillinen eriytyminen ja erityisesti miesvaltaisille aloille osunut taantuma. Alle kolmevuotiaiden lasten äitien työllisyys on edelleen Suomessa muita pohjoismaita alemmalla tasolla.
Vaikka raskaus- ja perhevapaasyrjinnästä on keskusteltu useita vuosia, sitä ilmenee edelleen Suomessa. Orpon hallitus heikentää irtisanomissuojaa poistamalla painavan syyn vaatimuksen ja mahdollistamalla perusteettomien määräaikaisuuksien ketjuttamisen. Muutokset heikentävät naisten asemaa ja lykkäävät tai jopa vähentävät perhetoiveita.
Meidän on tasattava pienten lasten vanhempien hoivataakkaa ja asenteita urakehitystä kohtaan. Perheet tulee itse voida päättää, kumpi vanhemmista haluaa edetä uralla ja miten vastuu hoivasta jaetaan.
Kirjoittaja on Ammattiliitto Pron yhteiskuntasuhdejohtaja.
