Kolme vuotta myöhemmin CCN nimesi vuoden 2022 ”4-päiväisen työviikon” vuodeksi, koska ympäri maailmaa tehdyt kokeilut lyhennetystä työajasta ovat osoittautuneet menestykseksi niin työnantajien kuin työntekijöidenkin näkökulmasta. Kauppalehti uutisoi kahdesta työaikapilotista, joissa työviikkoa lyhennettiin 4-päiväiseksi ilman että palkka laskisi. CNN valitsi pilotit vuoden bisnesideaksi. Mistä on kyse?
Irlannin ammattiliiton Fòrsan tukemassa valtion hankkeessa on tutkittu neljän päivän työviikon taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia yrityksille ja työntekijöille Irlannissa. Kaikki tutkimukseen osallistuneet yritykset aikovat jatkaa nelipäiväistä työviikkoa omakustanteisesti merkittävien hyötyjen vuoksi.
Miksi?
– Tuottavuus nousi
– Työntekijöiden elämäntyytyväisyydessä nousi
– Hyvinvointi kasvoi, kun stressi, työuupumus ja väsymys väheni
– Työ- ja perhe-elämän ristiriidat vähenivät
– Harrastuksiin käytetty aika kasvoi
– Ympäristöystävällinen käyttäytyminen lisääntyi
Irlanti ei ole ainoa, sillä myös Britanniassa yli sata yritystä ottaa oma-aloitteisesti käyttöön nelipäiväisen viikon. Yritykset ovat päätyneet spontaanisti kokeilun jälkeen 4-päivän viikon malliin ilman palkanalennusta, koska työhyvinvointi ja työilmapiiri ovat parantuneet. Myös Portugalin ja Belgian parlamentit ovat laatineet pilottihankkeita, joissa työajan lyhennystä kokeillaan.
Suomessakin olisi syytä seurata eri työelämän kehittämistä koskevia kokeiluja ja tutkimuksia. Erityisesti kun juuri Suomessa painitaan mielenterveysongelmien ja työn kuormittavuuden kanssa. Erityisesti naiset kokevat työn ja perheen yhteensovittamisen hankalaksi ja riittämättömyyttä työn ja vapaa-ajan vaatimusten paineissa. Mielenterveysperustaiset sairaudet ohittavat jo muut yksittäiset syyt yleisimpänä syynä työkyvyttömyyseläkkeelle. Kustannukset näistä mitataan muuten vuositasolla miljardeissa.
Irlannin pilotin mukaan 6/7 yrityksistä ilmoittivat liikevaihtonsa kasvusta ja energiakulutuksensa vähenemisestä. Lisäksi 4-päiväisellä työviikolla saavutettiin työntekijöiden parempaa tuottavuutta, työhyvinvointia, työn ja perheen yhteensovittamista sekä kestävämpää ympäristökäyttäytymistä. Näitä samoja tuloksia on muuten saatu Suomessa yksittäisissä yrityksissä 80-luvulta lähtien, mutta näiden kansainvälisten kokeilujen myötä saadaan laajempaa kokemusta ja tietoa.
Olisiko tulevaisuudessa enemmän aikaa hiihtämiselle, talviselle reippailulle palautumisen edistämiseksi tai perheen kanssa lumipuuhailuun? En tiedä, mutta ehkä näihin kokeiluihin olisi syytä Suomessakin suhtautua kiinnostunein mielin, erityisesti jos sen on todettu palvelevan niin työntekijöiden hyvinvointia kuin yritysten menestystä.
Kirjoittaja on Ammattiliitto Pron yhteiskuntasuhdejohtaja.
