Korona-aika on vaikuttanut vahvasti prolaisiin nuoriin. Ammattiliitto Pron työmarkkinatutkimuksen mukaan lähes joka toinen 18-29-vuotias vastaaja on kokenut henkisiä ongelmia kuten ahdistusta, masennusta ja uupumusta. Myös muiden ikäryhmien henkiset ongelmat ovat lisääntyneet, mutta kehitys ei ole ollut yhtä rajua kuin nuorilla.
– Korona ja siihen liittyvät rajoitukset sekä töiden uudelleenjärjestelyt ovat rasittaneet kaikenikäisten työssä jaksamista, mutta erityisesti nuorilla henkiset ongelmat ovat lisääntyneet korona-ajan pitkittyessä, tutkija Tapio Rissanen kertoo.
Tiedon ja palautteen puute kiusaa
Tiedon ja palautteen puute kuormittaa myös prolaisia. Lähes joka toinen nuori kokee, ettei saa riittävää tietoa ja hyödyllistä palautetta työstään. Tiedon ja palautteen puutetta koetaan myös vanhemmissa ikäryhmissä.
– Työuransa alussa olevat nuoret tarvitsevat usein muita enemmän esihenkilön ja työkavereiden tukea. Ilman palautetta nuori ei tiedä, onko hän toiminut oikein. Se voi aiheuttaa epävarmuutta, työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija Tanja Luukkanen muistuttaa.
Yhtä tärkeää kuin palautteen antaminen on se, miten palautetta annetaan. Positiivista palautetta kannattaa antaa heti, kun siihen on aihetta.
– Kriittisenkin palautteen tulee olla rakentavaa, koska sen tarkoituksena on auttaa toista kehittymään, Luukkanen toteaa.
Uuden työn hakeminen on lisääntynyt
Korona-aika on saanut monet miettimään omaa työtään ja työpaikkaansa kriittisesti. Työpaikan vaihtaminen ja muille aloille hakeutuminen on yleistynyt.
– Tätä on tukenut se, että viime vuosina työmarkkinoilla on ollut melkoinen noususuhdanne ja työpaikkoja on ollut hyvin tarjolla, Rissanen sanoo.
Erityisen hanakasti uutta työtä ovat hakeneet nuoret prolaiset. Heistä joka kolmas kertoo hakeneensa uutta työtä. Työnhaku on yleistä myös kolme- ja neljäkymppisillä.
– 50 vuotta täyttäneiden työnhaku näyttää vähentyneen korona-aikana, Rissanen sanoo.
Suhteet esihenkilöihin kunnossa
Vaikka työhyvinvoinnissa, palautteen antamisessa ja tiedon kulussa onkin parantamisen varaa, nuoret kokevat suhteensa esihenkilöihin hyviksi ja mutkattomiksi. Kolme neljästä vastaajasta kertoo tulevansa toimeen esihenkilöiden kanssa erinomaisesti. Yhtä hyvä tilanne on myös muun ikäisillä prolaisilla vastaajilla. Esihenkilöiden kanssa toimeen tuleminen näyttää parantuneen korona-aikana.
– Hienoa, että näin moni vastaajista koki suhteensa esihenkilöön hyväksi, koska sillä on suuri merkitys työhyvinvoinnin kannalta. Esihenkilön tuella on selvä yhteys korkeaan työhyvinvointiin, Luukkanen sanoo.
Työkaverit auttavat yhä herkemmin
Työyhteisön merkitys on korostunut korona-aikoina, kun monet ovat työskennelleet kotikonttorista käsin. Yli 70 prosenttia eri-ikäisistä vastaajista kertoi, että työpaikalla on toisten auttamisen ja tukemisen henki.
– Auttamisen ja tukemisen henki on vahvistunut prolaisilla työpaikoilla jo 15 vuoden ajan. Kehitys on jatkunut myös koronavuosina, Tapio Rissanen sanoo.
Monet prolaiset arvostavat omaa työtään ja kokevat sen erittäin kiinnostavaksi ja motivoivaksi. Tätä mieltä oli yli 65 prosenttia eri-ikäisistä vastaajista. Erot ikäryhmien välillä ovat pieniä.
– Kun arvostaa omaa työtään, on helpompi myös osoittaa arvostusta toisten työtä kohtaan, Tanja Luukkanen toteaa.
Työn arvostus onkin kunnossa monilla työpaikoilla. 65 prosenttia kaikista vastaajista kokee, että työkaverit, kollegat ja muu työyhteisö arvostavat vastaajan tekemää työtä. Tämä tärkeää työhyvinvoinnin kannalta.
– Arvostetuksi tulemisen tunne vahvistaa itsetuntoa ja antaa voimavaroja, jotka toimivat puskureina stressaavissa tilanteissa. Toisten arvostaminen lisää luottamuksen ja psykologisen turvallisuuden ilmapiiriä, joka edesauttaa työntekijöiden jaksamista ja sitoutumista, Luukkanen sanoo.
Lähde: Pron työmarkkinatutkimus (TMT) -jäsentutkimus 2008-2021
Tutustu Pron tutkimusaineistoihin täällä.
