Pro Uutiset / Lähde: Pron työmarkkinatutkimus 

Pron työmarkkinatutkimuksen mukaan harmaa eli palkaton ylityö on työuran alussa yleisempää kuin konkareilla. Prolaiset, joilla ammattikokemusta oli alle neljä vuotta, tekivät keskimäärin 1,1 prosenttia työajastaan palkatonta ylityötä. Keskimäärin 0,4 prosenttia kokonaistyöajasta oli palkatonta ylityötä, jos ammattikokemusta oli 35–39 vuotta.

– Ilmainen työ vääristää taloutta ja työmarkkinoita.  Jos työsuhde on epävarma tai rikkonainen, voi työntekijällä olla paine osoittaa kykynsä tekemällä osan työtehtävistä ilmaiseksi. Vaikka olisi työssä hyvin innostunut, niin työehdoissa pysyminen ei ole vain henkilön oma asia, vaan sillä on vaikutus koko organisaation toimintakulttuuriin, etenkin sen muuttumiseen, kertoo Pron tutkija Petri Palmu. 

Palvelusektorilla paahdetaan palkatta

Palvelusektorilla tehdään eniten palkatonta ylityötä, eli jopa 1,1 prosenttia kokonaistyöajasta. ICT- ja viestintäsektorilla palkatonta ylityötä tehdään 0,9 prosenttia, teollisuussektorilla 0,8 prosenttia ja julkisella sektorilla 0,7 prosenttia.  

Paras tilanne on finanssisektorilla, sillä siellä palkatonta ylityötä huhkitaan vain 0,4 prosenttia kokonaistyöajasta.  

Esihenkilöt tekevät pisintä päivää palkatta 

Esihenkilö, jonka työsuhde on kestänyt 20 vuotta, teki vuonna 2018 keskimäärin 0,6 tuntia viikossa töitä vapaa-ajalla. Lisää tilastoja: Sektorianalyysi > Työaikahajotelma > Valitse haluamasi muuttujat.

Pron jäsenistä esihenkilöasemassa olevat tekevät jopa 1,8 prosenttia kokonaistyöajastaan palkattomina ylitöinä.  

– Pomoilla on usein vaativa alaisvastuu ja myös asiantuntijuutta, jotka yhdessä tekevät työn hyvin kuormittavaksi, kertoo Pron tutkija. 

Asiantuntijat tekevät keskimäärin 0,7 prosenttia ja assistentit 0,6 prosenttia työajasta palkatta.  

Palkattomat ylityöt kasaantuvat  

Ylitöitä paiskittiin satama- ja ahtausalalla viikossa 2,3 tuntia, joista talkoina 0,6 tuntia. Rakennus- ja kiinteistöalalla ylitöitä kertyi 2,2 tuntia. Rakennusalalla palkatta ylitöitä paiskittiin 0,9 tuntia viikossa ja kiinteistöalalla tunti viikossa. Autoalalla ylitöitä kertyi viikossa 2,1 tuntia ja näistä ilman palkkaa 0,6 tuntia. 

– Viikossa tunti ylitöitä tehtiin Danske Bankissa, rahoitusalalla, suunnittelu- ja konsulttialalla ja julkisen sektorin yrityksissä. Pankkialalla ja suunnittelu- ja konsulttialalla palkatta töitä tehtiin 0,3 tuntia viikossa. Julkisen sektorin yrityksissä talkoilla tehtiin puoli tuntia viikossa, kertoo tutkija. 

Paras tilanne oli valtiolla: työmarkkinatutkimuksen mukaan ylitöitä kertyi viikossa noin 0,4 tuntia ja näistä palkatta 0,2 tuntia. 

Vain kymmenen prosenttia vapaa-ajalla tehdystä työstä korvataan 

Vapaa-ajalla tehty ylityö jää valitettavan usein korvaamatta. Satama- ja ahtausalalla, teollisuudessa, rakennusalalla ja ICT-sektorilla ylityöt korvattiin muita aloja useammin rahana tai ylimääräisinä vapaina. ICT-alan vuokratyöntekijöitä korvaus ei koskenut.  

– Parannettavaa on finanssialan töissä, auto- ja katsastusalalla sekä henkilöstö- ja taloushallinnon tehtävissä, kertoo tutkija.  

Huonolla johtamisella ja sähläyksellä yhteys palkattomiin ylitöihin?  

Tutkijan mukaan huono johtaminen, häiriöt ja työpaikalla sählääminen kuormittavat työntekijöitä. Pron aloista kuormittuneimmat työntekijät löytyvät kiinteistöalalta ja auto- ja katsastusalalta.  

– Tuottamaton sählääminen, joka liittyy epärealistisiin tulostavoitteisiin, organisaation huonoon johtamiseen ja puutteellisiin henkilöstöresursseihin, pidentää omalta osaltaan työviikkoa tarpeettomasti, kertoo tutkija Palmu. 

Työmarkkinatutkimuksen perusteella työviikon pidentäminen vähentää tuottavuutta. Lisäksi työajan pidennys heikentää työttömien mahdollisuuksia saada työpaikka. 

– Keskimäärin prolainen haluaisi tehdä noin viittä tuntia lyhyempää työviikkoa, kuin todellisuudessa tekee. Organisaation kyky tehdä vuodesta toiseen tietyn laadun ja määrän lopputulos lyhyemmässä ajassa on merkki aidosta tuottavuudesta. Tällöin myös henkilöstön palautuminen on osattu ottaa kriittiseksi osaksi työn ja muun elämän välistä kiertokulkua. Jos terveys on lähellä nollaa, niin muiden mittareiden kertominen tuottaa aina alhaisen luvun, kertoo Palmu.