Hyppää pääsisältöön

Palveleva johtaminen rakentaa vahvaa työyhteisöä

jari hakanen
Palveleva johtaminen voi kuulostaa esimiehen korvaan ikävältä. Ollaanko pomosta tekemässä palvelijaa, joka hoitaa kaikkien työt ja paapoo alaisiaan? Tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitokselta muistuttaa, että palvelevan johtamisen ytimessä on hyvinvoiva työyhteisö.

Palveleva johtaminen rakentaa vahvaa työyhteisöä

Julkaistu 22.09.2022 klo 07:55
ProStoori
Kirjoittanut
Maija Kajanto
Kuvaaja Työterveyslaitos
Palveleva johtaminen voi kuulostaa esimiehen korvaan ikävältä. Ollaanko pomosta tekemässä palvelijaa, joka hoitaa kaikkien työt ja paapoo alaisiaan? Tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitokselta muistuttaa, että palvelevan johtamisen ytimessä on hyvinvoiva työyhteisö.

Palveleva johtaminen on vahvaa, ihmislähtöistä johtamista.

– Ihmisten johtamisessa tärkein tehtävä on saada ihmiset onnistumaan ja kasvamaan omassa työssään ja voimaan siinä hyvin. Monessa firmassa sanotaan, että asiakas tulee meillä ykkösenä. Palvelevan johtamisen ideana on, että työntekijät tulevat ykkösenä – ja motivoituneet työntekijät saavat aikaan kaiken sen hyvän, joka näkyy myös asiakkaan suuntaan, tutkimusprofessori Jari Hakanen avaa.

Motivoituneet työntekijät ovat tuottavampia, terveempiä, auttavat toisiaan oma-aloitteisesti ja omaksuvat asioita helpommin.

Hakanen korostaa, että johtajuus ja valta-asema säilyvät edelleen. Niitä ei ole tarkoitus kyseenalaistaa.

Johtaja auttaa onnistumaan

Hakasen mukaan palvelevassa johtajuudessa kuitenkin korostuu, että valtaa ei käytetä työntekijöiden yli, vaan ihmisten hyväksi, jotta he voisivat onnistua työssään. Vahva ihmislähtöisyys ja eettinen sisältö kannattelevat tässä ajatusmaailmassa. Toisaalta palveleva johtaminen tähtää sellaiseen kulttuurimuutokseen, jossa johtaminen on jaettua niin, että koko yhteisö toimii toinen toistensa hyväksi.

Kyse ei myöskään ole tuoreesta muoti-ilmiöstä. Palvelevan johtajuuden käsite on viisikymmentä vuotta vanha. Tässä ajassa tilausta on yhä enemmän.

– Autoritaarinen johtaminen on tullut tiensä päähän. Edelleen on johtajia, jotka komentavat ja pakottavat, mutta tällä johtamistyylillä ei oikein pärjää. Erityisesti nuoret vaihtavat herkästi työpaikkaa, jos johtamistyyli on liian vanhakantainen. 

Johtaja näyttää suuntaa

Palvelevassa johtajuudessa on kaksi puolta. Toinen on inhimillinen halu auttaa ihmisiä selviytymään ja kehittymään omassa työssään ja olemaan aloitteellisia. Toinen on suunnan näyttäminen.

– Tämä on koettu korona-aikana todella tärkeäksi. Johtajuus, joka onnistuu vision, näkemyksen ja toivon luomisessa, on vahvemmilla kuin koskaan ennen. 

Kun auktoriteettia ei haeta käskyttämällä, se antaa myös johtajalle tilaa olla ihminen ihmiselle.

– Hyvin erilaiset persoonallisuudet voivat olla hyviä johtajia. Tärkeintä on työntekijöiden arvostus. On iso voimavaratekijä, jos johtaja kykenee myöntämään virheensä ja osaa arvostaa itseään osaavampia tekijöitä.

Parhaimmillaan työntekijöille annetaan tilaa löytää parhaita keinoja ja työntekijät tietävät, mitä heiltä odotetaan. Silloin kaikki ei lähde siitä, että alaiset ovat itseohjautuvia, vaan johtaja myös tukee alaisia toimimaan itseohjautuvasti.

Nykytyöelämä on paineista. Vähemmillä resursseilla pitää saada yhä enemmän aikaan. Tarvitsemme vahvaa ja hyvää johtajuutta, jotta työ pysyy mielekkäänä ja jotta ihmiset haluavat tehdä työnsä hyvin.

Kun työntekijä kokee, että häntä arvostetaan, oikeudenmukaisuuden kokemus, luottamus ja yhteisöllisyys työpaikalla lisääntyvät.

– Nykytyöelämä on paineista. Vähemmillä resursseilla pitää saada yhä enemmän aikaan. Tarvitsemme vahvaa ja hyvää johtajuutta, jotta työ pysyy mielekkäänä ja jotta ihmiset haluavat tehdä työnsä hyvin. Ja kun alalla kuin alalla ihmiset joutuvat ottamaan entistä enemmän vastuuta omasta työstään ja olemaan itseohjautuvia, on tärkeää, että on myös johtajuutta, joka kannattelee, huomaa ponnistelut ja antaa palautetta, Hakanen muistuttaa.

Palveleva johtaminen kuuluu myös huonoon aikaan

Koska palvelevan johtamisen termi ei ole aivan ongelmaton, siihen liitetään helposti vääriä väittämiä. Yksi näistä perustuu väärään mielikuvaan: totta kai palveleva johtaminen toimii hienosti silloin, kun kaikki on jo muutenkin hyvin. Silloinhan on helppoa olla kiva pomo!

Tutkimustulokset puhuvat kuitenkin toista. Esimerkiksi Suomen kunnissa toteutettu 34 kunnan pitkäaikaistutkimus osoitti, että palveleva johtaminen lisäsi työn imua, vähensi työuupumusoireilua ja paransi niin työssä suoriutumista kuin aktiivista sopeutumista muutoksiin. Näin siitäkin huolimatta, että koronapandemia toi kuntiin valtavasti paineita, joka näkyi työssäjaksamisessa.

Palveleva johtaminen lisäsi työn imua, vähensi työuupumusoireilua ja paransi niin työssä suoriutumista kuin aktiivista sopeutumista muutoksiin.

– Kiteytettynä, mitä enemmän nähdään ihmislähtöistä johtamista, sen parempi on työhyvinvointi. Palveleva johtaminen ei ole ainoastaan hyvien aikojen johtamista. Kun ajat ovat haastavat ja työ on vaativaa, silloin ihmisläheinen johtaminen korostuu entistä enemmän. Tutkimusnäyttö puhuu puolestaan. Palveleva johtaminen tuo hyviä työtuloksia.

Johtaminen on arkista tekemistä

Palveleva johtajuus ei myöskään tarkoita sitä, että johtaja uhraa itsensä ja tekee paljon töitä alaistensa puolesta.

Jos pomo on se kiltti ja hyvä tyyppi, aina löytyy niitä alaisia, jotka koettavat saada toisen tekemään työt puolestaan. Johtaja joutuu myös tässä opettelemaan rajoja. Toisten puolesta ei voi eikä pidä tehdä asioita niin paljon, että itse kuormittuu ja uupuu.

Palvelevaa johtamista on tutkittu hyvin erilaisissa työympäristöissä, eri ammattiryhmissä ja erilaisissa kulttuureissa. Viesti on joka suunnassa sama.

– Kysyntää on paljon. Esimerkiksi terveydenhuoltosektorilla haetaan uusia johtamisen malleja, koska yhä vaativampi työ ja vanhakantainen johtamiskulttuuri on sellainen yhtälö, joka polttaa tekijät loppuun. Aiheesta on pidetty koulutuksia myös esimerkiksi tehdastyön johtajille. Yleensä aina, kun termistä päästään ylitse ja tajutaan, että tämä on oikeastaan aika vaativaa johtamista, saadaan alasta huolimatta aika innostunut vastaanotto.

Palveleva johtajuus on kuitenkin viime kädessä arkista tekemistä. Sen tekijältä ei vaadita supermiehen viittaa eikä taikatemppuja.

– Palveleva johtaminen on ennen kaikkea hyvin inhimillistä johtajuutta. Siinä kyetään olemaan nöyriä ja aitoja ja arvostamaan työntekijöitä. Ovatko nämä mahdottomia määritelmiä johtajalle? Ei niiden pitäisi olla – enemmänkin näiden pitäisi olla joka työyhteisössä itsestään selviä asioita, Jari Hakanen toteaa.