Pro jätti hallituksen esityksestä kirjallisen asiantuntijalausunnon eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle. Lisäksi prolainen pääluottamusmies Kari Reponen oli eilen kuultavana valiokunnassa.

Lausunnossaan Pro korostaa, että resurssit on kohdennettava niiden työnhakijoiden tukemiseen, jotka hyötyvät tiiviiseen ja vahvaan vuorovaikutukseen ja palveluohjaukseen perustuvasta mallista.

Joustavuutta työnhakijan tilanteen mukaan

Pro ehdottaa, että alkuhaastattelun järjestämiseen lisättäisiin joustavuutta erityisesti tilanteissa, joissa työnhakija ei ole työtön. Joustavuutta tarvittaisiin myös silloin, kun työnhakijaksi ilmoittautuva ennakoi tilanteensa muuttuvan nopeasti, esimerkiksi perhevapaan, varusmiespalvelun tai jo sovitun työllistymisen vuoksi. Niin ikään täydentävissä työnhakukeskusteluissa on lisättävä joustomahdollisuutta, jotta keskustelut voidaan rytmittää asiakkaan tilanne, kuten työkokeilu, kuntoutus, koulutus ja osa-aikatyö huomioiden.

Pro ei kannata mahdollisuutta hankkia täydentäviä työnhakukeskusteluja ostopalveluna. Palvelu on järjestettävä työvoimaviranomaisten omana palvelutuotantona. Pro muistuttaa, ettei parempia tuloksia työnvälityksessä varmisteta vain haastattelujen lukumäärällä. Niiden laadun varmistamiseksi tarvitaan järjestelmällistä kehitystyötä ja henkilöstökoulutusta.

Nykyisiä toimitiloja ei ole mitoitettu kasvavan asioinnin tarpeiden mukaisesti. Toimitiloissa on huomioitava asian käsittelyn luottamuksellisuuden sekä henkilöstön ja asiakkaiden turvallisuuden vaatimukset. Alkuhaastattelun ja työnhakukeskustelujen järjestämistavan valinnassa tarvitaan joustoa ja lisäksi pitää huomioida työnhakijan toiveet.

Henkilöstömitoitus ja rahoitus turvattava

Pron suurin huoli liittyy henkilöstön mitoitukseen. Työ- ja elinkeinotoimistojen ja kuntien henkilöstöresurssin vahvistamisesta noin 1 200 henkilötyövuodella aiheutuu valtiolle vuositasolla 70 miljoonaa euron kustannukset vuodesta 2022 lähtien. Vaikka lisäresurssin merkitystä ei voi aliarvioida, ei se kuitenkaan riitä nostamaan resursseja tasolle, jolla ne olivat ennen valtion tuottavuusohjelmien käynnistymistä.  Lisäpanostusta asiantuntijaresursseihin tarvitaan jatkossakin, jos mielitään nostaa palvelut uuden palvelumallin vaatimalle tasolle.

Henkilöstö työskentelee jatkuvan paineen alla, jolloin työskentelyolosuhteiden, kuten toimitilojen tietojärjestelmien ja muiden työvälineiden on oltava kunnossa. Eduskunnassa on sitouduttava riittävän rahoituksen turvaamiseen niin, että lainsäädäntöön kirjattava työnhakijan palveluprosessi kyetään täysimääräisesti toteuttamaan ja virkailijoiden asiakasmäärät pysyvät kohtuullisina. Lisäksi asiointi- ja työskentelyolosuhteet ja työvälineet on saatava vastaamaan palvelumallin vaatimuksia. Verkkopalvelujen käytön helppous ja toimivuus on tärkeää työnhakijan myönteisen palvelukokemuksen ja lisääntyvän ilmoitusvelvollisuuden vuoksi.

Pron mielestä palvelumallin uudistaminen on mittava muutos, jonka yksityiskohtien hiomisessa on hyödynnettävä henkilöstön osaaminen ja huolehdittava sen jatkuvasta kehittämisestä. Laaja yhteistoiminta ja osallistaminen on tärkeää myös toimeenpanovaiheessa.

Lakimuutosten voimaantulo ja seuranta

Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 2.5.2022. Pro korostaa, että työvoimaviranomaisilla on oltava kaikki edellytykset ottaa uusi palvelumalli käyttöön lain voimaantullessa. Lisäksi on huomioitava pandemiatilanteen kehitys. Pro ehdottaakin joko voimaantuloajankohdan siirtämistä myöhempään ajankohtaan tai siirtymäajan pituuden kirjaamista lakiin, jotta uudistuksen peruslähtökohdat eivät vesity.

Pro pitää välttämättömänä, että uudistusta seurataan tutkimuksilla.  Seuranta on välttämätöntä myös siksi, että palveluprosessi, työnhakuvelvollisuus ja porrastettu seuraamusjärjestelmä on monimutkainen kokonaisuus.

Tutustu Pron lausuntoon >>