Pro Uutiset

Kun työpaikan järjestäytymisaste on korkea, se tukee toimivan palkkausjärjestelmän kehittämistä. Suora palkkahyöty olisi jopa 5 prosenttia.

Korkea järjestäytymisaste työpaikoilla tuo merkittävää palkkaneuvotteluvoimaa, joka nostaa Pron jäsenten palkkoja verrattuna niihin työpaikkoihin, joilla on alhainen järjestäytymisaste. Näin kertoo Pron työmarkkinatutkimus vuodelta 2017.

Tällä hetkellä prolaiset arvioivat, että työpaikan toimihenkilöistä, asiantuntijoista ja esimiehistä noin 55 prosenttia kuuluu Prohon.

– Suurin hyöty järjestäytymisasteen noususta koituisi esihenkilöille ja assistenteille, joiden palkkoja järjestäytymisasteen nousu 25 prosentista 75 prosenttiin lisäisi keskimäärin noin 4 prosenttia. Myös asiantuntijoiden palkat paranevat, mutta tämän ryhmän osalta tutkimusanalyysit ovat vielä hieman kesken, kertoo tutkija Petri Palmu Ammattiliitto Prosta.

Suurin hyöty järjestäytymisasteen noususta saavutetaan, kun hyvin alhaisesta järjestäytymisasteesta saavutetaan "kriittinen massa", eli jonkin verran yli 50 prosenttia työpaikan henkilöstöstä kuuluu Prohon.

– Kun työpaikan järjestäytymisaste on korkea, on helpompi saavuttaa muitakin hyödyllisiä muutoksia kuten työaikoihin, työhyvinvointiin ja työsuhteiden laatuun liittyviä kysymykset.

Siirtyminen huonosta hyvään palkkausjärjestelmään lisää keskiarvopalkkaa 10 prosenttia

Palkkausjärjestelmien laadun parantuminen ennustaa vahvasti jäsenkunnan keskipalkkojen nousua, kertoo Pron työmarkkinatutkimus. Pienempikin parannus palkkausjärjestelmissä nostaa ja eheyttää jäsenkunnan palkkoja.

– Konkreettiset rahamääräiset erot voivat olla suuriakin. Heikon palkkausjärjestelmän piirissä toimiva Pron keskipalkkainen, noin 3 300 euroa kuussa tienaava, asiantuntija menettää aivan tyypillisessä tilanteessa vuodessa noin 4 000 euroa verrattuna kollegaan, jonka työpaikalla palkkausjärjestelmiin on panostettu asianmukaisesti, tutkija Palmu kertoo esimerkin.

Mistä tunnistaa hyvin toimivan palkkausjärjestelmän?

– Työpaikan palkat ovat hyvin perusteltuja ja niiden taustalla on syvällistä ja laaja-alaista työnkuvien palkka-arvon analyysiä. Työpaikan tehtäviä on verrattu toisiinsa tarkasti ja analysoitu tehtävien vaativuutta, tutkija kertoo.

Lisäksi työtehtävät tarkistetaan perusteellisesti vuosittain tai tehtävien muuttuessa. Palkoista keskustellaan säännöllisesti.  Hyvä palkkausjärjestelmät lisäävät avoimuutta ja vähentävät palkkasalaisuuskulttuuria.

Hyvä palkkausjärjestelmä edellyttää hyvää johtamista

Työpaikan johtamiskulttuuri näkyy palkkausjärjestelmien laadussa.Pron analyysien mukaan parempi johtaminen sekä ylemmällä että alemmalla tasolla lisää erittäin voimakkaasti palkkausjärjestelmien laatua. Eli on olemassa yhteysketju hyvästä johtamisesta parempiin palkkausjärjestelmiin, joka johtaa parempiin palkkoihin.

Tällä hetkellä johtamisen taso on hyvin keskinkertaista ja palkkausjärjestelmiä kuvaava indeksi on varsin alhaisella tasolla 35, kun maksimi on 100.

Prolaisten tutkimusvastaukset kertovat suurista eroista palkkausjärjestelmien tilassa eri alojen välillä.

– Pron suurista aloista teknologiateollisuudessa ja ict-alalla on saatu aikaan pienoista parannusta vuosien 2009–2017 välillä. Sen sijaan aiemmin korkealla tasolla ollut finanssisektori on suorastaan romahtanut siinä, miten palkkajärjestelmät koetaan toimivaksi, Palmu toteaa.

Palkkausjärjestelmä on investointi parempaan työyhteisöön ja tuottavuuteen

Palkkausjärjestelmien tila on tärkeä syy siihen, miksi esimerkiksi miesten ja naisten väliset selittämättömät palkkaerot eivät ole 10 vuoden seurannan aikana kaventuneet käytännössä lainkaan. Nykyiset palkkausjärjestelmät onnistuvat enintään puolittain kytkemään tehdyn työn arvon ja palkan asianmukaisesti toisiinsa.

– Esimerkiksi jos prolaisen työnkuvaan kuuluu asiakaspalvelua, se pienentää palkkaa suhteellisesti.  Missä vaiheessa asiakkaiden palvelemisesta on tullut firmoille "välttämätön paha?", kysyy tutkija Palmu.

Lisää tilastoja

Tutustu Pron tutkimuspalvelujen uuteen palkkatyökaluun,
https://tiedostot.proliitto.fi/tmt/TEST/pro_palkkamalli1.html
johon osa tämänkin jutun tuloksista perustuu.