Hyppää pääsisältöön

Prolaiset: Tekoäly on enemmän mahdollisuus kuin uhka

kuvituskuva
KirjoittanutAnu Vallinkoski
KuvaIstockphoto
kuvituskuva
Vauhdilla etenevä tekoäly vapauttaa ihmisiä rutiinitöistä ja helpottaa vihreää siirtymää, toisaalta joillakin aloilla se vienee tulevaisuudessa suuren osan ihmisten nyt tekemästä työstä ja vaikuttaa kielteisesti palkkakehitykseen.

Tekoäly nousi kuumaksi puheenaiheeksi, kun OpenAI julkaisi marraskuussa 2022 ChatGPT-sovelluksen, joka suoltaa kysymykseen kuin kysymykseen yllättävän sujuvia vastauksia. Ainakaan vielä uusi chatbot ei toimi moitteettomasti, mutta silti moni miettii, miten tekoäly mullistaa tulevaisuuden työelämää. Viekö tekoäly ihmisiltä työt?

Työt eivät katoa ainakaan seuraavaan sataan vuoteen, jos on uskominen Ammattiliitto Pron jäsenilleen tekemää kyselyä. Prolaiset vastasivat kysymykseen, miten nopeasti heidän tekemänsä työ on kokonaan korvattavissa koneilla. Kysely tehtiin ennen ChatGPT:n julkaisua.

Työt eivät katoa ainakaan seuraavaan sataan vuoteen, jos on uskominen Ammattiliitto Pron jäsenilleen tekemää kyselyä.

– Tuo reilu sata vuotta on keskiarvo. Joillakin aloilla digitalisaatio etenee nopeammin, joillakin hitaammin. Kyllähän jo nyt olemme nähneet, miten tekoäly on vienyt esimerkiksi pankkisektorilta töitä, vastaava tutkija Petri Palmu Prosta sanoo.

Tekoälylle siirtyy rutiinitöitä

Vastaisuudessa tekoäly vähentänee ihmistyötä etenkin auto- ja katsastusalalla, lentoliikenteessä sekä metsä- ja kemianteollisuudessa.

– Tekoälyn eteneminen voi näillä aloilla hidastaa palkkakehitystä ja heikentää työllistymismahdollisuuksia. Jos oma työ on vaarassa, ei ensimmäisenä ole pyytämässä palkankorotusta, Palmu sanoo.

Mahdollisista uhista huolimatta prolaiset suhtautuvat kyselyn mukaan tekoälyyn ja korkeaan teknologiaan myönteisesti. Tekoäly on enemmän mahdollisuus kuin uhka.

Se muuttaa ihmisten tekemän työn luonnetta. Koneet saavat tehtäväkseen rutiininomaisia tai vaarallisia töitä. Ihmisen tekemä työ taas muuttuu entistä kehittävämmäksi ja asiantuntijuutta vaativaksi.

Tekoälyä käytetään jo laajasti

Palmun mukaan tekoälyä hyödynnetään jo nykyisin lähes alalla kuin alalla. Yritysten verkkosivuilla asiakkaita palvelevat chatbotit, päätöksen lainasta tai vakuutuskorvauksesta voi tehdä tekoäly. Teollisuudessa tekoäly voi mitata työturvallisuusriskejä tai ilmoittaa koneen tai laitteen huoltotarpeesta.

– Vihreässä siirtymässä tekoäly on myös suureksi avuksi. Sen avulla organisaatiot voivat vähentää energiankulutusta ja hukkaa. Tekoälyn avulla voi tehdä myös mallinnuksia ja välttää näin turhaa työtä ja materiaalien käyttöä, Palmu pohtii.

Tekoälyyn liittyy eettisiä kysymyksiä

Tekoälyn käyttöön työssä liittyy myös monia eettisiä kysymyksiä. Pron finanssisektorin yhteyspäällikön Liisa Halmeen mukaan esimerkiksi työntekijöiden seurannan ja valvonnan suhteen pitää olla tarkkana.

– Nykyisin joillain työpaikoilla tekoäly saattaa seurata työntekijöiden liikkumista ja sitä, kenen kanssa he ovat työpäivän aikana tekemisissä. Näin voi paljastua jopa tietoa ammattiyhdistystoiminnasta. Luottamusmiehen liikkeiden ja kontaktien seuranta voi kertoa paljon, Halme antaa esimerkin.

Tekoälyn käyttöön työssä liittyy myös monia eettisiä kysymyksiä. Esimerkiksi työntekijöiden seurannan ja valvonnan suhteen pitää olla tarkkana.

Tekoäly voi myös analysoida puhelinpalvelussa työskentelevän äänensävyä. Kuulostaako työntekijä väsyneeltä vai pirteältä? Onko äänensävy ystävällinen?

Halmeen mukaan henkilöstön edustajien pitäisi aina kysyä, mitä uusi käyttöön otettava ohjelma tuo tullessaan. Millaisia tietoja se kerää, minne tiedot tallennetaan, kuka tiedot saa nähdä ja ennen kaikkea, mitä tarkoitusta varten tietoja kerätään? Onko työntekijöiden ja asiakkaiden yksityisyydensuoja kunnossa?

Työnantajalla on vastuu tekoälyn käytöstä

Väärin käytettynä tekoäly mahdollistaa myös syrjinnän. Esimerkiksi rekrytoidessa kone voi karsia hakijoiden joukkoa sukupuolen, iän tai vaikkapa etnisen taustan perusteella.

Halme tähdentää, että tekoälyn takana on aina ihminen. Ihminen päättää, mihin tekoälyä käytetään. Työnantaja on vastuussa siitä, että tekoälyä hyödynnetään hyväksyttävällä tavalla.

Ihminen päättää, mihin tekoälyä käytetään. Työnantaja on vastuussa siitä, että tekoälyä hyödynnetään hyväksyttävällä tavalla.

Yksi ratkaisu eettisiin kysymyksiin voisi olla henkilöstön edustajien osallisuuden lisääminen. Halmeen mukaan lainsäädännön pitäisi velvoittaa työnantajaa ottamaan henkilöstön edustaja tai luottamusmies mukaan riskianalyysia tekemään. Riskianalyysi pitää tehdä aina, kun työnantaja ottaa käyttöön uuden ohjelman tai vaikkapa uuden toimipisteen.

– Tietosuoja-asetus GDPR suosittelee ottamaan henkilöstön edustajan mukaan, mutta ei velvoita siihen, Halme huomauttaa.

Teknologiaosaamisessa on eroja – koulutusta tarvitaan

Pohtimisen arvoinen kysymys on myös se, onko kaikilla työntekijöillä uuden teknologian vaatimaa osaamista. Osaamiserot voivat asettaa työntekijät eriarvoiseen asemaan keskenään.

Sekä Palmu että Halme tähdentävätkin koulutuksen merkitystä. Koulutuksen avulla henkilöstöä pitäisi valmistaa tulevaisuuden tarpeisiin jo nyt.

– Koulutus on nyt aivan ykkösjuttu. Sen avulla voidaan varmistaa teknologisen siirtymän oikeudenmukaisuus. Muuten voi olla vaarana, että osa tippuu kelkasta, Palmu sanoo.

Koulutus on nyt aivan ykkösjuttu. Sen avulla voidaan varmistaa teknologisen siirtymän oikeudenmukaisuus.

Halme huomauttaa, että toistaiseksi tekoälyyn liittyvistä eettisistä kysymyksistä on puhuttu hämmästyttävän vähän.

– Hiljaisuus johtunee tiedon puutteesta. Pro on kouluttanut aktiivijäseniään tekoälystä ja tietoturvakysymyksistä. Tietoisuuden noustua monet luottamusmiehet ovatkin nostaneet työpaikoillaan kissan pöydälle, Halme sanoo.