Pron jäsenet voivat vapaa-ajallaan entistä huonommin, selviää liiton työmarkkinatutkimuksesta. Toukokuussa tehty tutkimus piirtää karua kuvaa prolaisten arjesta: vapaa-ajan hyvinvointi on mittaushistorian 2011–2022 alimmalla tasolla ja jatkaa laskuaan. Vapaa-ajan hyvinvointi koostuu muun muassa vapaa-ajan aktiviteeteistä, riittävästä levosta, taloudellisista toimintamahdollisuuksista ja terveydestä.
– Näyttää siltä, että erityisesti henkinen puoli on ollut aiempaa kovemmalla koetuksella, Pron vastaava tutkija Petri Palmu kertoo.
Vapaa-ajan laatu on heikentynyt erityisesti alle 50-vuotiailla sukupuolesta riippumatta.
– Myös ostovoimaan liittyy jäsenistön keskuudessa kielteisiä piirteitä, varmaankin johtuen kohonneista elinkustannuksista. Taloudelliset mahdollisuudet rajaavat vapaa-ajan toimintamahdollisuuksia, tutkija jatkaa.
”Tällä hetkellä prolaisilla yksityisen sektorin työpaikoilla menee hyvin”
Yksityisen sektorin jäsenten työttömyysaste oli heinäkuussa 3,8 prosenttia ja jäsenistä lomautettuina oli 0,3 prosenttia.
– Esimerkiksi teknologiateollisuudessa työttömyysaste oli 2,8 prosenttia. Se on samalla tasolla kuin ennen koronaa. Paras tilanne on energia-alalla, sillä siellä työttömyysaste oli vain 2,4 prosenttia, tutkija jatkaa.
Teknologiateollisuudessa ja kemianalalla lomautusten määrä on mittaushistorian alin.
Tutkijan mukaan jäsenten oma kokemus tukee työttömyyslukuja – tällä hetkellä prolaisilla yksityisen sektorin työpaikoilla menee hyvin. Pron jäsenten työpaikkojen taloudelliset kysyntäsuhdanteet ovat korkeammalla kuin koskaan.
Heikko johtaminen lisää turhaa sairastamista
Työpaikkojen johtamisen laatu on notkahtanut alaspäin. Jäsenet kokevat kuitenkin omat vaikutusmahdollisuutensa töiden ajoitukseen ja työnteon sijaintiin, kuten etätyöhön, hyviksi. Vaikutusmahdollisuudet työn sisältöön ja työntekotapoihin ovat taas hieman laskeneet.
– Lisäksi yleinen vaikuttaminen organisaation kehittämiseen kääntyi usean vuoden myönteisen trendin jälkeen laskusuuntaan toukokuun 2022 mittauksessa. Jäsenet kokevat entistä enemmän tekevänsä turhaa työtä, joka viittaa puutteisiin työn organisoinnissa sekä tehtävien suunnittelussa ja priorisoinnissa, tutkija kertoo.
Jäsenten kokema työyhteisöllisyys on parantunut. Lisääntyneet etätyömahdollisuudet ovat vaikuttaneet myönteisesti työyhteisön yhteiseen tuottavuuteen ja vähentäneet epäoikeudenmukaista kohtelua.
– Etätyön vaikutuksia on kuitenkin syytä tarkastella varovaisesti, sillä on hyvä erottaa mahdollisuus niiden tekemiseen ja niiden toteutunut käyttö.
Työn kuormitus ja heikko johtaminen näkyvät tutkitusti myös turhana sairastamisena, mikä saattaa osaltaan selittää jäsenkunnan kohonnutta sairauspäivien määrää. Työpaikoilla havaitut riskit koronavirukseen liittyen nousivat vuoden 2022 mittauksessa, mutta Pron data ei kerro tarkemmin koronan osuudesta jäsenten omiin sairauspoissaolopäiviin.
Lähde: Pron työmarkkinatutkimukset 2011–2022
