Rakennusala on eräs pahimmista harmaan talouden temmellyskentistä. Tämä ei taida olla suuri yllätys kenellekään. Vaikka EU:n liikkumisvapaudet ovat hieno asia, ne ovat tuoneet mukanaan ulkomaiset vilunkimiehet kotimaisten seuraksi.
Euroopan unionin tasolla tarvitaan pelisääntöjä rajat ylittävässä työvoiman liikkumisessa ja työkaluja talousrikollisuuden ja harmaan talouden kitkemiseen. EU-parlamentin vaalit ovat paikka vaikuttaa siihen, että parlamentissa istuu ihmisiä, jotka ymmärtävät tämän.
Tarvitsemme järjestelmätyökaluja ja EU-lainsäädäntöä estämään harmaata taloutta. Rakentamisessa harmaa talous käyttää hyväkseen urakkaketjuja. Rakennusalalla urakointiketjut ovat aina olleet toimintatapana, mutta viime vuosikymmeninä mukaan on tullut epäreilu kustannussäästöjen hakeminen ja työnantajavelvoitteiden välttely. Urakkaketjut ovat pidentyneet ja mukaan on tullut tarkoituksellinen läpinäkyvyyden vähentäminen. Pääurakoitsijoilla on hyvin rajalliset mahdollisuudet valvoa, että aliurakkaketjussa toimitaan oikein ja velvoitteet hoidetaan. Työmailla työnantajan edustajana toimivat työnjohtajat ovat jo nyt ylityöllistettyjä, eikä heillä ole resursseja ryhtyä työpaikkapoliiseiksi. Se ei myöskään ole tarkoituksenmukaista. Ongelmat tulee yrittää selvittää ennen kuin ne tulevat työmaan aidan sisäpuolelle.
Urakkaketjut eivät ole ainoa ongelma. Myös työsuhteen muodoilla kikkaillaan. Aikaisemmin isona ongelmana ollut vuokratyö on Suomessa mennyt parempaan suuntaan. Merkittävät kotimaiset työnvuokrausyritykset noudattavat paremmin lakeja ja työehtosopimuksia. Sen sijaan muualla Euroopassa vuokratyön väärinkäytön kanssa tapellaan edelleen. Suomessa on viime aikoina noussut esiin kevytyrittäjyys ja se avulla tapahtuva hyväksikäyttö.
Yrittäjyys on sinänsä hieno ja kannatettava asia, mutta valitettavasti usein kevytyrittäjyys rakennustyömaalla tarkoittaa temppuilua työsuhteen käsitteen kanssa, työnantajavelvoitteiden siirtämistä työntekijän kontolle sekä työlainsäädännön ja työehtosopimusten kiertämistä. Usein kyseessä on ulkomaalainen työntekijä, joka ei ole tietoinen omista oikeuksistaan tai he ovat niin sidottuja työnantajaan, etteivät uskalla vaatia oikeuksiaan.
Pro on jäsenenä Euroopan rakennus- ja puutyöläisten federaatio EFBWW:ssä. Federaatio on laatinut kymmenenkohtaisen listan alihankintaketjujen käyttämisestä ja niihin liittyviin työsuhteisiin kohdistuvien ongelmien torjunnasta. EFBWW:n kampanjan kärjet ovat alihankintaketjujen rajoittaminen, työntekijöiden palkkaaminen suoraan käyttäjäyrityksiin ja tasapuolinen kohtelu ja palkkaus. Keinovalikoimaan kuuluvat myös tehokkaammat ja yhtenäiset tietokannat rajat ylittävään yhteistoimintaan ja tiedonvaihtoon sekä liittojen ja henkilöstöedustajien oikeuksien tehostaminen.
Suomessa harmaan talouden torjumiseksi on tehty työtä jo pitkään. Suomessa on kehitetty monia työkaluja, joilla on ollut merkitystä, kuten esimerkiksi veronumerollinen henkilötunniste raksalle ja telakoille, tilaajavastuulaki, päätoteuttajan ylläpitämä ajantasainen luettelo työmaan työntekijöistä ja käännetty arvonlisävelvollisuus. Lisäksi yleissitovuuden avulla rakennusalan työehtosopimusten minimit koskevat kaikkia alalla työskenteleviä työntekijöitä ja toimihenkilöitä – ainakin teoriassa. Monissa asioissa Suomi on edelläkävijöiden joukossa, mutta hämärämiehillä riittää mielikuvitusta. Kun joku kolo tukitaan, niin uutta yritystä pukkaa kuin huvipuiston myyräpelissä, jossa uusi myyrä nouse viereisestä kolosta, kun yhtä hujauttaa nuijalla.
Toimenpiteistä huolimatta harmaata taloutta on sangen runsaasti ja se kosketta meitä kaikkia. Yleinen työehtojen ja palkkojen polkeminen on paitsi väärin, se myös heikentää muiden työntekijöiden suhteellista asemaa. Vaikka työehtojen polkemista esiintyy pahiten työntekijätehtävissä, monilla aloilla vastaavaa ilmiötä on havaittu myös toimihenkilötöissä. Sääntöjä noudattavat työnantajat eivät välttämättä pärjää kilpailussa ja yhteiskunnalle tulee merkittäviä veromenetyksiä, joita me veronmaksajat paikkaamme. Harmaa talous on vakava mainehaitta koko alalle.
EU-vaalit järjestetään Suomessa 9. kesäkuuta 2024. Ennakkoäänestys järjestetään Suomessa 29.5.–4.6.2024 ja ulkomailla 29.5.–1.6.2024. Näissä vaaleissa valitaan ihmisiä, jotka päättävät monista asioista, jotka vaikuttavat meidän elämäämme. Äänestä, niin ei tarvitse myöhemmin katua.
Kirjoittaja on Ammattiliitto Pron rakennusalojen sopimusalavastaava.
Tutustu myös Pron EU-vaalitavoitteisiin.
