Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut tänään 2. helmikuuta samapalkkaisuustoimenpiteiden kokonaisarvioinnin. Arvioinnin tehnyt Leila Kostiainen (OTK) esittää useita suosituksia jatkotyöhön samapalkkaisuuden edistämiseksi. Kostiainen katsoo, että vaikka Sanna Marinin hallituksen samapalkkaisuustavoitteet ovat erittäin kunnianhimoiset, kunnianhimo ei ole toteutunut kolmikantaisessa samapalkkaisuusohjelmassa. Toimintaympäristön muutos on vaikeuttanut sopimista tehokkaista palkkaeroon vaikuttavista toimenpiteistä ja sovittujen toimenpiteiden toimeenpano on ollut tehotonta ja seuranta puutteellista. Tarvitaan lisää kunnianhimoa ja konkretiaa.

Muuttunut toimintaympäristö on huomioitava myös samapalkkaisuusohjelmassa. Ennen palkoista sovittiin keskitetysti ja käytössä olivat esimerkiksi erilaiset naispalkkaerät ja tasa-arvoerät. Koska palkoista sopiminen on siirtynyt liittoihin, työ- ja virkaehtosopimusosapuolet tulee ottaa aktiivisiksi toimijoiksi myös samapalkkaisuusohjelmiin.

Pron työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntijan Tanja Lehtorannan mielestä työmarkkinoiden muutoksessa palkkatasa-arvon kehittäminen on entistä haastavampaa. Paikallisen sopimisen lisääminen vaatii sitä, että samapalkkaisuus huomioidaan myös työpaikkatasolla. Yhä useampi luottamusmies ja työnantaja tarvitsee samapalkkaisuuden edistämiseen lisää osaamista. Tarvitaan myös neuvotteluvoimaa. Järjestäytyminen on tärkeää

- Ellei työpaikalla ole luottamusmiestä, kuka kiinnittää huomiota palkankorotusten oikeudenmukaiseen jakautumiseen?

Lehtoranta on myös huolissaan siitä, että syrjintä jää piiloon.

- Palkkatietämys on työpaikoilla tutkimusten mukaan heikkoa. Lain määräämää tasa-arvosuunnitelman palkkakartoitusta tehdään vain puolessa niistä työpaikoista, joissa laki siihen velvoittaisi.

Työmarkkinoiden muutos tarkoittaa myös, että lainsäädännön merkitys korostuu. Kostiainen toteaa, että myös poliittisen ohjauksen rooli korostuu, jos kolmikannassa ei päästä riittäviin tuloksiin. Tällä hallituskaudella palkka-avoimuuden lisääminen oli tärkeä keino samapalkkaisuuden edistämisessä, mutta valitettavasti siinä ei päästy eteenpäin hyvästä kirjauksesta huolimatta. Avoimuuden haittoja pelätään turhaan Lehtorannan mukaan.

- Julkisella puolella palkat ovat olleet avoimia jo vuodesta 1999 asti ilman ongelmia, Lehtoranta toteaa.

Perhevapaauudistuksen vaikutusta palkkaeroihin on arvioitava

Suosituksen mukaan vanhempainvapaan palkkausta koskevien ratkaisujen vaikutuksia palkkaeroihin seurataan ja arvioidaan mahdollisia toimenpiteitä.

- Kostiainen nosti esille, miten hallitusohjelman tavoite siitä, että perhevapaauudistus pienentäisi sukupuolten välisiä palkkaeroja ei päätynyt perhevapaauudistuksen tavoitteeksi kuin välillisesti. Eduskunnan lausumassa korostettiin sen sijaan että seurantaa tehdään sen suhteen, miten kustannukset jakautuvat työnantajien kesken. Kostiainen nosti esille, miten perhevapaiden palkallisuuden muutoksista on päästy sopimukseen vain harvoilla aloilla ja usealla alalla on jouduttu lainvastaiseen tilanteeseen, jossa eri sukupuolille maksetaan eri ajalta palkkaa. Tämä luo epävakautta työmarkkinoille.

Naisten ja miesten välinen palkkaero johtuu useista tekijöistä. Selvityshenkilö ehdottaa, että eri tekijöiden vaikutuksen arvioimiseksi tehdään taloustieteellinen vaikuttavuusanalyysi, jossa selvitetään samapalkkaisuusohjelmien, lainsäädännön muutosten, taloussuhdanteiden, työmarkkinoiden rakennemuutosten ja työmarkkinatoimenpiteiden vaikutuksia palkkaeron muutoksiin. Samapalkkaisuusohjelmaa tarvitaan myös tulevaisuudessa.