Pro on tänäkin vuonna Helsinki Priden ylpeä yhteisökumppani. Lauantaina 29. kesäkuuta marssimme syrjimättömyyden ja yhdenvertaisen työelämän puolesta Helsinki Pride-kulkueessa. Suomen suurin ihmisoikeustapahtuma keräsi kaikkiaan noin 100 000 osallistujaa.
Sateenkaaria työelämässä – mikä ei oo ok?
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvat kokevat yhä syrjintää yhteiskunnassa ja työelämässä. Minkälaista syrjintä on, mitä asialle tehdään, ja mitä pitäisi vielä tehdä, jotta työelämä olisi reilua, yhdenvertaista ja turvallista kaikille?
Järjestimme 29.6. paneelin Sateenkaaria työelämässä – mikä ei oo ok? Aiheesta keskustelivat vanhempi tutkija, kasvatussosiologian dosentti, sukupuolentutkimus, Jukka Lehtonen Helsingin yliopistosta, kansanedustaja ja eduskunnan sateenkaariverkoston puheenjohtaja Elisa Gebhard (sd.) sekä erityisasiantuntija Jussi Aaltonen yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta. Paneelin juonsi Pron yhteiskuntasuhdejohtaja Maria Mäkynen. Katso tallenne täältä.
Elisa Gebhard nosti esiin Euroopan perusoikeusviraston kyselyn, jonka vastaajista vain kahdeksan prosenttia kertoi voivansa olla täysin oma itsensä työpaikalla. Esimerkiksi samaa sukupuolta olevasta kumppanista tai omasta sukupuolesta ei välttämättä uskalleta kertoa työpaikalla syrjinnän tai vihapuheen pelon takia.
Jukka Lehtosen mukaan seksuaalisuutensa työpaikalla salaavien määrä on Suomessa vähentynyt viimeisen 25 vuoden aikana, mutta salaavia on edelleen paljon. Joidenkin mielestä seksuaalisuus on yksityisasia, josta puhuminen ei kuulu työelämään. Lehtonen totesi, että aika monet cissukupuoliset heterot ajattelevat näin.
Lehtosen mukaan olennaista ei ole se, että esimerkiksi isossa työyhteisössä voisi kertoa seksuaalisuudestaan tai sukupuolestaan ihan kaikille, vaan että työpaikalla olisi riittävän paljon ihmisiä, joille voi halutessaan turvallisesti kertoa asiasta.
Haasteina asenteet ja heteronormatiivinen ajattelutapa
Sateenkaari-ihmiset ovat kuitenkin vielä monin tavoin näkymättömiä työelämässä. EU-tutkimuksen mukaan 24 prosenttia sateenkaari-ihmisistä kertoo kokeneensa syrjintää viimeisen 12 kuukauden aikana. Jos seksuaalisuudestaan avoimia olisi enemmän myös syrjintäluvut olisivat todennäköisesti korkeammat, Jussi Aaltonen huomautti.
– Fokus pitää siirtää (syrjiviin) rakenteisiin ja katsoa, mitkä ovat ne edellytykset, joita työnantajat, yritykset, oppilaitokset ja muut toimijat luovat, kuinka turvallista tilaa luodaan, ja kuinka yhdenvertaisuutta edistetään tavoitteellisesti.
Suomessa esimerkiksi lainsäädäntö on jo melko kehittynyttä, mutta haasteita on ennen kaikkea asenteissa. Jukka Lehtonen nosti esiin heteronormatiivisen ja sukupuolinormeja toteuttavan ajattelutavan työpaikoilla ja miten työpaikan käytännöt on rakennettu niiden mukaisesti.
– Syrjinnästä iso osa saattaa jäädä näkymättömäksi, kun sitä ei käsitellä. Usein ei myöskään osata ajatella kuin sitä suoraa ja näkyvää syrjintää, Elisa Gebhard totesi.
Gebhard huomautti, että syrjintää työelämässä kohtaavat ovat usein kokeneet syrjintää jo aiemmin elämässään. Nämä kokemukset voivat vaikuttaa jopa siihen, mille alalle ihminen ajattelee voivansa hakeutua.
Panelistien mukaan tarvitaan esimerkiksi tietoisuuden lisäämistä syrjinnästä ja tiedon jakamista saatavilla olevasta tuesta sekä eri toimijoiden yhteistyötä, jotta syrjintään voidaan paremmin puuttua ja syrjimättömyyttä edistää. Katso videolta, mitä asiantuntijat aiheesta kertoivat.
Kuvassa vasemmalta Elisa Gebhard, Jukka Lehtonen, Jussi Aaltonen ja Maria Mäkynen.
