Valtaosa työehtosopimuksista tai palkkaratkaisuista on sovittu työpaikoille tällä erää. Isoin työnantajien rynnistys sopimusten sisällöissä oli paikallisen palkkaratkaisun vakiinnuttaminen ennen työehtosopimuksissa sovittuja korotuksia. Tämä velvoittaa yritykset ja luottamushenkilöt keskustelemaan yrityksissä toteutettavista korotuksista ja ajankohdista. Tämä on nykyisessä neuvotteluympäristössä ymmärrettävää ja liitto tarjoaa siihen apua, kenenkään ei tarvitse valmistautua näihin neuvotteluihin yksin. Palkansaajien isoin rynnistys oli osoittaa sopimusjärjestelmän olemassaolon oikeutus. Ilman sitä ei ole toimivia rakenteita neuvotella yhteiskuntaa vakauttavista sopimuksista.

Sopimuskorotukset ovat yhteenlaskettuna lähes kaikissa sopimuksissa saman 6 prosenttia, jos paikallisesti ei muuta sovita. Lisäksi maksetaan 1 prosentin kertaerä, joka on laskettu toimialan keskiansioista. Sopimusten sisällöissä painottuvat hieman eri tavoin eri vuosien korotusprosentit, yrityskohtaiset erät sekä korotusajankohdat. Nämä turvaavat palkansaajien vähimmäistasoiset korotukset, jos paikallisesti ei muuta sovita.

Ammattiliitoille eli järjestäytyneille asiantuntijoille, esimiehille sekä työntekijöille on tärkeintä, että liitto solmii työehtojen vähimmäistason. Voin todeta, että ammattiliitot onnistuivat tehtävässään tällä kertaa erinomaisesti. Jokaiseen solmittuun työehtosopimukseen kirjattiin palkkojen korotusajankohdat sekä niiden suuruus. Lisäksi useissa sopimuksissa sovittiin työelämän sosiaalisista eduista, muun muassa perhevapaiden palkallisuuden edistämisestä. Vaikka neuvotteluprosessissa joillain toimialoilla ajauduttiin työtaisteluihin, olivat ne välttämättömiä sopimusten aikaansaamiseksi. Siihen on aina jokaisella ammattiliitolla, eli niiden jäsenillä, oikeus, kun työnantajan tarjoukset eivät kohtaa todellisuutta.

Pääosa sopimuksista on sovittu vuoden 2024 loppuun saakka, ja ne sisältävät sopimuskorotukset vuosille 2023 ja 2024. Sopimusteknisesti moni sopimus kuitenkin päättyy keväällä 2025, vaikkakin sopimusten pituus laskettaessa sopimuksen voimaantulosta on kaikissa sama (24–25 kuukautta). Tämä tarkoittaa, että seuraava palkkakierros käydään 2024 loppuvuodesta.

Millaisessa taloudellisessa tilanteessa tuolloin olemme ja onko sopiminen tuolloin yhtään helpompaa? Varmasti yksikään sopimus ei synny ilman ammattiliittojen jäseniä. Ammattiliittojen olemassaolon oikeutus perustuu työpaikan työntekijöiden yhteenkuulumiseen eli liittoutumiseen. Sopiminen ja vähimmäisehtojen saavuttaminen työelämässä vaatii aina yksituumaisuutta, jos sitä ei löydy, ei huonoistakaan vähimmäisehdoista tarvitse neuvotella.

Kirjoittaja on Ammattiliitto Pron sopimuspäällikkö.