Muste oli vasta ennättänyt kuivua viimeisten työehtosopimusten allekirjoituspöytäkirjoista, kun viime syksynä aloitimme usealla alalla neuvottelut ensin palkkaratkaisusta ja sitten monissa neuvottelupöydissä koko työehtosopimuksesta. Tällä kierroksella työntekijäliitot tiivistivät rivejään, mutta työnantajapuolen kireä koordinaatio johti tilanteeseen, jossa jouduimme odottamaan ensimmäistä neuvotteluiden päänavaajaa, joka määritteli palkkatason ja sen jälkeen vasta pääsimme oikeasti neuvottelemaan muilla aloilla. Kahvinjuonti vei vain aikaa ja resursseja, jotka voisi suunnata toisinkin. Teatteri toistui useasti lyhyellä aikavälillä kuormittaen työnantaja- ja työntekijäpuolta ja pitkittyessään johti työtaistelutoimenpiteisiin. Nykyistä sopimusjärjestelmää pitää uudistaa. 

Ruotsin työmarkkinamalli on saanut monet vilkuilemaan kiinnostuneina lahden taakse länteen. Länsinaapurissa teollisuuden sopimusneuvottelut perustuvat työmarkkinaosapuolten kirjalliseen sopimukseen menettelytavoista (industriavtalet). Siinä on selkeät askelmerkit, joilla kumpikin osapuoli asettaa neuvottelutavoitteet, millaisella aikataululla niistä neuvotellaan ja miten toimitaan, jos määräajassa ei saada sopua aikaiseksi. Tätä menettelytapaa päivitetään aika-ajoin yhdessä sopien. 

Ruotsalaiseen malliin kuuluu lisäksi, että kolme kuukautta ennen vanhan työehtosopimuksen umpeutumista jätetään yksilölliset vaatimukset vastapuolelle. Jos neuvottelutulosta ei saada, osapuolten nimeämät puolueettomat puheenjohtajat vetävät neuvotteluita sovun löytämiseksi. 

Diskuteeraamisen kulttuurista kertoo, että ennen neuvotteluja laaja työnantajajärjestöjen ja ammattiliittojen keskeisistä johtajista koostuvat teollisuusneuvosto (industrirådet) kokoontuu säännöllisesti keskustelemaan talous- ja suhdannetilanteista. Tämä pysyvä yhteistoimintamalli valmistelee raportteja ja selvityksiä esimerkiksi ilmastomuutoksen vaikutuksista teollisuuteen sekä talous- ja suhdanne-ennusteita. Tältä pohjalta osapuolilla on yhteinen tilannekuva sopimusratkaisujen tekemiseksi. 

Ruotsin malliin voi tutustua muun muassa täältä. Hyvä alku löytyy myös Pron eduskuntavaalitavoitteista: haluamme turvata luottamusmiesten oikeudet lakiteitse ja uudistaa sovittelujärjestelmää lisäämällä resursseja ja ennakoivaa sovittelua, sillä neuvottelutilanne on tuonut esille nykyisen sovittelujärjestelmän puutteet. 

Tarvitsemme yhteistä tahtotilaa kehittääksemme suomalaista sopimusjärjestelmää. Me olemme valmiita käymään vuoropuhelua järjestelmän kehittämiseksi, Suomen kilpailukyvyn turvaamiseksi ja työelämän kysymysten ratkomiseksi. Toivomme samaa myös muilta.  

Kirjoittaja on Ammattiliitto Pron puheenjohtaja.