Hyppää pääsisältöön

Teknologia vie, työpaikat katoavat – Nordea karsimassa 1 500 työpaikkaa

Kaksi ihmistä kättelee modernin rakennuksen sisällä.
KirjoittanutJari Kaitosuo
Kaksi ihmistä kättelee modernin rakennuksen sisällä.
Nordea suunnittelee noin 1 500 työntekijää koskevia henkilöstövähennyksiä vuosille 2026–2027 strategiansa toteuttamiseksi. Henkilöstön edustajat nostavat esiin huolen työntekijöiden osaamisen kehittämisen edellytyksistä, riittävistä resursseista sekä aidon yhteistoiminnan toteutumisesta muutosten keskellä.

Finanssijätti Nordea ilmoitti tiistaina 17. maaliskuuta uuden strategiansa mukaisista henkilöstörakenteen muuttamiseen tähtäävistä uudelleenjärjestelyistä, kuten yhtiö kertoi pörssitiedotteessaan. Tämä johtaa henkilöstömäärän merkittävään vähennykseen: vaikutukset vuosina 2026–2027 koskevat noin 1 500:aa työntekijää eri puolilla konsernia.  

Teknologia edellä, ihmiset jäljessä? 

Nordea on ilmoittanut tukevansa työntekijöitä uuden osaamisen hankinnassa sekä osaamisen kehittämisessä. Pääluottamusmies Tarja Furuholmin huolena on nykyisen henkilöstön pitäminen mukana suunnitelluissa muutoksissa.  

– Miten pankki aikoo konkreettisesti mahdollistaa lupauksensa nykyisten työntekijöiden osaamisen kehittämisestä ja sijoittumisen uusiin työtehtäviin? Henkilöstöresurssit ovat jo nyt niin tiukoilla, että jopa pakollisten koulutusten vaatimaa aikaa on vaikea löytää. 

Toimihenkilöitä edustava Ammattiyhdistys Nousu edellyttää, että työaikana suoritettaviin koulutuksiin ”korvamerkitään” uusien taitojen hankintaan kohdennettuja tunteja. 

– Ovatko Nordean tavoitteet teknologian, datan ja tekoälyn hyödyntämisestä, sekä pohjoismaisen mittakaavan tuomista eduista realistiset ja toteutettavissa suunnitellussa aikataulussa? Nousun puheenjohtaja Joanna Koskinen pohtii. 

Yritysten panostukset tekoälyyn ja sen hyödyntämiseen liiketoiminnassa ovat mittavia. Tähän asti saavutetut hyödyt ovat olleet minimaalisia suhteessa panostukseen.  

–  Pelkona on, että mittavia panostuksia – euroja – halutaan ulosmitata henkilöstön kustannuksella jo ennen kuin voidaan osoittaa mitään tehokkuuden lisääntymistä.  

Nordean suunnanmuutos kaventaa yhteistoimintaa 

Koskinen mukaan Nordean sisällä on ollut vuosikymmeniä hyvää ja vaikuttavaa kansallista ja kansainvälistä yhteistoimintaa.  
 
– Viime vuonna työnantaja irtisanoi vanhat konsernitason yhteistoimintasopimukset ja siirryttiin työnantajan yksipuolisella päätöksellä EWC-direktiivin vähimmäismääräyksiin. 

Oman haasteensa tuo myös se, että työnantaja pyrkii osin rajoittamaan henkilöstöedustajien keskinäistä yhteydenpitoa.  
 
– Miten varmistetaan aito ja mahdollisimman kattava vuoropuhelu henkilöstön kanssa tässä mittavassa muutostilanteessa kansallisesti ja konsernitasolla? Yhdessä maassa tehtävät järjestelyt vaikuttavat väistämättä myös muissa maissa työtä tekeviin, Koskinen ja Furuholm sanovat. 
 
Nousu ry on nordealaisten asiantuntijoiden ja esihenkilöiden oma ammattiyhdistys ja osa Ammattiliitto Prota.