Sopimukset koskevat kemianalan toimihenkilöitä ja kenkä- ja nahkateollisuuden, kultaseppäteollisuuden sekä harja- ja sivellinalan ja Fiskars Finland Oy Ab:n toimihenkilöitä. Lisäksi eri prosessissa on hyväksytty Lasikeraamisen teollisuuden toimihenkilöitä ja kumiteollisuuden toimihenkilöitä koskevat ratkaisut. Sopimusten piirissä on yhteensä noin 10 900 toimihenkilöä.

Sopimuskausi on 1+1 vuotta.  Jälkimmäinen vuosi on ns. optiovuosi.

Sopimuskausi ja palkkaratkaisu 

Aikaisempien vuosien tapaan paikallisesti voidaan sopia palkankorotuksen suuruus, ajankohta ja palkantarkistusten toteutustapa. Jos paikallisesti ei päästä sopimukseen, palkat nousevat 1,9 prosenttia vuonna 2022. Yleiskorotuksen osuus on 1,4 prosenttia ja yrityskohtaisen erän osuus 0,5 prosenttia. Jos yrityskohtaisesta erästä ei päästä sopuun, on siitä 0,2 prosenttia yleiskorotusta ja 0,3 prosenttia erää, jonka käytöstä työnantaja päättää.

Työehtosopimukset ovat voimassa  31.12.2023 asti, ellei muuta sovita. Jos toisen vuoden palkankorotuksesta ei löydetä ratkaisua syyskuun loppuun mennessä 2022, päättyy sopimus 31.12.2022.

- Yleiskorotukset ovat meille tärkeitä, koska ne kohdistuvat kaikkiin toimihenkilöihin. Tällä kertaa yleiskorotuksen suhteellinen osuus kasvoi, ja tähän olemme tyytyväisiä, Ammattiliitto Pron sopimusalavastaava Taru Reinikainen toteaa.

- Olemme erittäin tyytyväisiä myös toimihenkilösopimusten syntymiseen kemianalalla ja sen lähialoilla. Palkankorotuksen taso nousi tällä kierroksella aivan liian korkeaksi. Taso ei lainkaan huomioi sitä, että koronavuosina 2020–2021 palkat nousivat Suomessa enemmän kuin EU:ssa keskimäärin eikä myöskään sitä, että moni yritys on vasta noussut koronakuopasta vuoden 2019 tasolle. Kustannuskilpailukyky heikkeni tällä kierroksella, ja osapuolten tulee siitä kantaa vastuunsa jatkossa, Kemianteollisuus ry:n johtaja Minna Etu-Seppälä toteaa.

Paikallinen sopiminen edistyy yhteisellä tahdolla – koronapandemia vauhditti muutoksia

Monin paikoin paikallinen sopiminen edistyi toimihenkilösopimuksissa saman suuntaisesti kuin työntekijäsopimuksissa. Tämä edesauttaa työpaikoilla asioiden kehittämistä eri henkilöstöryhmien osalta samaan suuntaa.

- Halusimme liittoina näyttää, että paikallinen sopiminen ja sen edistäminen voivat tapahtua myös työehtosopimusten puitteissa ja sopijaosapuolten hyvällä yhteistyöllä. Uusissa työehtosopimuksissa tämä näkyy muun muassa lisäämällä liittojen tukea työpaikoille haastavissa neuvottelutilanteissa ja kehittämällä olemassa olevia sopimisen mahdollisuuksia ja laajentamalla niitä myös entisestään.

Kemianalojen toimihenkilöt ovat perinteisesti laajasti sopineet työajoista paikallisesti. Pandemian aikana sopiminen on lisääntynyt huomattavasti, ja erilaisia joustavia järjestelyitä on nopealla aikataululla otettu käyttöön. Epidemian jatkuessa joustavuutta vaaditaan edelleen.

Uusissa työehtosopimuksissa joustavoitettiin paikallista sopimista työajoista sekä kehitettiin olemassa olevaa kriisilauseketta. Myös lomautustilanteisiin reagoimista kehitettiin. Osapuolet haluavat tukea erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten edellytyksiä sopia paikallisesti työajoista, mitä varten tuotetaan liittojen yhteinen työkalu.

Kemianteollisuuden sopimukset uudistavat myös ajattelua työmarkkinoilla. Se näkyy mittavana panostuksena paikalliseen sopimiseen sekä yhteisen tulevaisuuden strategian luomisella sekä työntekijöiden osalta kemianalan oman oppisopimusmallin kehittämisenä.

Osapuolten hyvät neuvottelusuhteet näyttelivät isoa roolia ratkaisun sisällön rakentamisessa ja siinä, että ratkaisu saatiin aikaan ilman työrauhahäiriöitä.