Tykkään työstäni – näin sanovat niin Janina Johansson, 33, Jenny Lindfors, 33 kuin Arto Rauhalakin, 62.
Iittala Outletissa myyjänä työskentelevä Johansson kertoo nauttivansa siitä, että saa tehdä mukavassa työyhteisössä töitä ikonisten esineiden keskellä.
Talousneuvoja M2-kotien vuokra-asukkaille antava Lindfors taas kokee tekevänsä arvojensa mukaista työtä. Neuvomalla hän voi auttaa ihmisiä aivan konkreettisesti.
Kittilän kultakaivoksen työnsuunnittelija Rauhala taas sanoo saavansa onnistumisen kokemuksia, kun pitkään suunniteltu huoltoseisokki sujuu ongelmitta.
Jenny Lindfors
Työ tuo toimeentulon ja merkityksellisyytä
Vaikka työ tuo monenlaisia merkityksellisyyden kokemuksia, myöntävät Johansson ja Rauhala, että raha on heille se tärkein syy työntekoon. Työ tuo toimeentulon.
Lindfors sen sijaan tähdentää työn arvopohjan merkitystä.
– Minulle on tärkeää, että pääsen toteuttamaan arvojani myös työssäni. En voisi kuvitella tekeväni työtä, joka ei olisi arvojeni mukaista, hän sanoo.
Vahvuuksia ei hyödynnetä tarpeeksi
Sekä nuoret että keski-ikäiset arvostavat työtä, mutta molemmat kokevat, ettei heidän vahvuuksiaan hyödynnetä työelämässä riittävästi.
Samoin molemmat sukupolvet ajattelevat, että aika ajoin nuoret ja työpaikan nestorit eivät ymmärrä toisiaan. Tällaisia tuloksia sai E2 Tutkimus tuoreessa Työn sukupolvet -kysely- ja haastattelututkimuksessa, jossa se selvitti eri-ikäisten ajatuksia työelämästä. Hankkeessa olivat mukana ammattiliitot Pro, JHL, PAM ja Paperiliitto.
Jenni Lindfors ja Arto Rauhala eivät kumpikaan ole panneet merkille, että eri-ikäisten yhteistyössä olisi heidän omilla työpaikoillaan ongelmia.
– Jos erimielisyyksiä on ollut, niin ikä ei ole ollut syy, vaan joku muu, Lindfors huomauttaa.
Hiljaista tietoa nestoreilta nuorille
Rauhala kertoo tulevansa hyvin toimeen myös itseään nuorempien työkavereidensa kanssa.
– Meillä on kaivoksella paljon nuoria töissä. Ajattelen, että näin eläkeikää lähestyessä minun pitää jakaa sitä vuosien varrella karttunutta hiljaista tietoa nuoremmilleni. Tuntuu, että nuoret tätä kyllä arvostavat, Rauhala pohtii.
Kuusikymppisten vahvuuksia työelämässä ovat nimenomaan vahva tietotaito ja kokemus.
Janina Johansson
Rauhala arvioi, että kuusikymppisten vahvuuksia työelämässä ovat nimenomaan vahva tietotaito ja kokemus.
Janina Johansson puolestaan on pannut merkille, että varttuneet työntekijät joskus vähättelevät nuorempia kollegoitaan. Hankaluuksia voi syntyä etenkin, jos esimies on alaisiaan selvästi nuorempi.
Ikäsyrjintää on Suomessakin
Joustavuus, muutoksiin sopeutuminen, uusien asioiden nopea omaksuminen sekä uudenlaisten ratkaisujen kehittely ovat kolmekymppisten vahvuuksia ajattelevat Lindfors ja Johansson.
– Me emme hätkähdä vähästä. Olemme tottuneet sirpaleiseen työelämään ja jatkuvaan muutokseen, Lindfors sanoo.
Joustavuus, muutoksiin sopeutuminen, uusien asioiden nopea omaksuminen sekä uudenlaisten ratkaisujen kehittely ovat kolmekymppisten vahvuuksia.
Kolmikko uskoo, että suomalaisessa työelämässä on ikäsyrjintää, vaikka he eivät olekaan sitä omakohtaisesti kokeneet.
– Asiakaspalvelussa työnantaja saattaa kiinnittää ulkonäköön huomiota ja rekrytoi siksi nuoria. Sen sijaan asiantuntijatehtävissä pitkä kokemus voi hyvinkin olla valttia. Työnantaja voi myös arastella iäkkäiden palkkaamista sairauspoissaolojen ja nuoria naisia äitiyslomien pelossa, Johansson pohtii.
Järjestäytyminen tuo neuvotteluvoimaa
Julkisuudessa on monesti kirjoitettu ammattiyhdistysliikkeen ukkoutumisesta. On surkuteltu sitä, etteivät nuoret liity liittoihin yhtä innokkaasti kuin vanhempansa aikoinaan.
Työn sukupolvet -tutkimuksen mukaan noin kaksi kolmasosaa suomalaisista pitää ammattiyhdistysliikettä tarpeellisena. Nuoret kuitenkin arvioivat, että heidän ikäluokkansa tietää vain vähän ammattiyhdistysliikkeen toiminnasta ja sopimisesta työmarkkinoilla.
Lindforsin, Johanssonin ja Rauhalan näkemykset noudattavat tutkimuksen tuloksia. Rauhala arvelee oman ikäpolvensa tuntevan ammattiyhdistysliikkeen merkityksen, hyödyn ja toiminnan jo kokemuksen kautta.
– Pitkään uraan mahtuu myös niitä hankalia vaiheita, jolloin ammattiliiton taustatuen merkitys käy hyvin selväksi. Ikätovereilleni liittoon kuuluminen on itsestäänselvyys, Rauhala miettii.
Nuoret eivät tiedä, mitä liitto tekee
Johanssonin mukaan kolmekymppiset eivät juuri tiedä, mitä ammattiliitot tekevät. Moni mieltää ammattiliiton työttömyyskassaksi ja pitää neuvottelujen tuloksena syntyneitä palkkoja, lomia ja työaikoja itsestäänselvyyksinä.
Kolmekymppiset eivät juuri tiedä, mitä ammattiliitot tekevät. Moni mieltää ammattiliiton työttömyyskassaksi ja pitää neuvottelujen tuloksena syntyneitä palkkoja, lomia ja työaikoja itsestäänselvyyksinä.
– Harva ajattelee sopimista kauhean syvällisesti. Itse näen, että ammattiliitot huolehtivat meidän työntekijöiden oikeuksista ja eduista. Iso jäsenistö tuo neuvotteluvoimaa, Johansson sanoo.
