Vuoden 2024 EU:n perusoikeusviraston (FRA) LGBTIQ-kyselyn mukaan syrjintää koetaan kaikista elämän alueista eniten juuri työelämässä. Lähes yksi viidestä seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvasta työntekijästä kertoo kokeneensa syrjintää työpaikalla Euroopassa. Trans- ja intersukupuolisten työntekijöiden keskuudessa kokemukset ovat vielä yleisempiä, noin kolmannes heistä on kokenut syrjintää työssä.
Suomessa syrjinnästä kertoo noin yksi kymmenestä työntekijästä. Toisaalta Suomessa LHBTI-työntekijät ovat harvemmin avoimia identiteetistään työpaikalla. Suomessa 48 prosenttia seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvista työntekijöistä peittelee identiteettiään työpaikalla usein tai aina, koska pelkää kielteisiä seurauksia. Luku muualla Euroopassa on 45 prosenttia.
Ammattiliitoilla on keskeinen rooli yhdenvertaisten ja kaikille työntekijöille turvallisten työpaikkojen rakentamisessa. Yhdessä työnantajien kanssa meidän on torjuttava syrjintää ja varmistettava, että jokainen työntekijä saa osakseen arvostusta ja suojelua – riippumatta seksuaalisesta suuntautumisestaan tai sukupuoli-identiteetistään. Turvallinen ja terveellinen työympäristö on jokaisen työntekijän perusoikeus.
Syrjintää myös kouluissa
Sateenkaarinuoret kohtaavat edelleen haasteita. Vaikka kouluissa puhutaan aiempaa enemmän LHBTI-teemoista, on erittäin huolestuttavaa, että yli kaksi kolmasosaa LHBTI-oppilaista kertoo joutuneensa koulukiusaamisen kohteeksi – ja tämä luku on kasvanut vuodesta 2019. Ilmiö ulottuu yli sukupolvien ja maiden rajojen.
Koulukiusaaminen ja pelko jättävät jälkensä: ne voivat vaikuttaa nuoren mielenterveyteen, koulutusmahdollisuuksiin ja myöhempään työuraan. Siksi koulujen ja varhaiskasvatuksen roolia tulee korostaa entisestään. Kaikilla opetusalan ammattilaisilla on oltava valmiudet tukea turvallista ja inklusiivista oppimisympäristöä. Oppilaille on myös annettava ikätasoista seksuaalikasvatusta. Tarvitsemme tehokkaita keinoja syrjinnän ehkäisemiseksi ja moninaisuuden ymmärtämisen lisäämiseksi jo varhaisessa vaiheessa, ennen kun siirrytään työelämään.
Huoli trans- ja intersukupuolisten oikeuksista
Viime vuosina LHBTI-oikeuksissa on nähty huolestuttavaa takapakkia. Trans- ja intersukupuoliset ovat joutuneet kohteiksi poliittisessa keskustelussa, vihapuheessa ja hyökkäyksissä. ILGA-Europen vuoden 2025 katsauksen mukaan viharikokset ovat nousseet ennätyslukemiin.
Monissa maissa, kuten Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa ja Unkarissa, transihmisten oikeuksia on rajoitettu laeilla, jotka muun muassa määrittelevät sukupuolen ainoastaan binäärisenä. Transsukupuolisten terveydenhuoltoa on rajoitettu, ja kouluissa LHBTI-teemojen käsittelyä on vähennetty perustellen sitä lasten suojelemisella – vaikka todellisuudessa kyse on tiedon ja tuen rajoittamisesta.
Kutsumme tekoihin – uusi LHBTI-strategia ja vahva lainsäädäntö tarpeen
Euroopan komissio on sitoutunut uuteen LHBTI-strategiaan vuosille 2026–2030. Tarvitsemme strategiaan konkreettisia toimenpiteitä, jotka edistävät yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa ja työelämässä.
Vaadimme vahvaa lainsäädäntöä, joka turvaa sateenkaari-ihmisten oikeudet kaikilla elämänalueilla. On valitettavaa, että kauan odotetun horisontaalisen syrjinnän vastaisen direktiivin eteneminen on pysähtynyt – se olisi laajentanut syrjinnänvastaisen suojan koskemaan myös sosiaaliturvaa, koulutusta, asumista sekä tavaroiden ja palveluiden saatavuutta. Tämä on menetetty mahdollisuus luoda yhdenvertaiset oikeudet koko EU:n alueelle.
Suomesta puuttuu edelleen myös kansallinen sateenkaaripoliittinen toimintaohjelma, joka kattaa kaikki hallinonalat ja toimet sekä Suomessa että kansainvälisesti.
Vain sitova EU-lainsäädäntö voi taata täyden suojan kaikille. Emme hyväksy vähempää.
17.5. vietetään homo-, bi- ja transfobian vastaista päivää.
Kirjoittaja on Pron työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija, jolle Pride on vuoden paras työpäivä. Tämän blogin kirjoittamisessa on hyödynnetty eurooppalaisten ammattiliittojen yhteistä homo-, bi- ja transfobian vastaisen päivän julkilausumaa.
Suomi sijoittuu ILGA-Europan sateenkaarikartalle kuudenneksi. Sijoituksemme on sama kuin viime vuonna. ILGA-Europe arvioi vuosittain 49 Euroopan maan lainsäädäntöä ja politiikkaa LHBTI-ihmisten oikeuksien näkökulmasta asteikolla 0–100 %. Suomen sateenkaarioikeustilannetta heikentävät muun muassa intersukupuolisten lasten tilanne sekä LHBTI-ihmisten riittämätön huomiointi viharikoslainsäädännössä sekä maahanmuutossa.
