Tiivistelmä
- Vaihdevuosioireet voivat merkittävästi heikentää työssä jaksamista, mutta työpaikoilta puuttuvat usein riittävät tuen käytännöt ja tietoisuus aiheesta.
- Asenteet ja tiedon puute estävät työntekijöitä käsittelemästä vaihdevuosioireita avoimesti, mikä voi vaikuttaa heidän työkykyynsä ja hyvinvointiinsa.
- Esihenkilöt voivat tukea oireilevia työntekijöitä tarjoamalla joustoja, kuten työaikajärjestelyjä, etätyömahdollisuuden ja mukautuksia työolosuhteisiin.
- Vaihdevuodet tulee huomioida osana työpaikan yhdenvertaisuutta ja työkyvyn tukemista, sillä kyse on merkittävästä työhyvinvointiin vaikuttavasta tekijästä.
Hikoilua, unettomuutta, ärtymistä ja muita mielialaoireita, keskittymis- ja muistivaikeuksia, nivelkipuja ja limakalvojen kuivumista.
Suomalaisten naisten kuukautiset loppuvat keskimäärin 51-vuotiaina. Laskeva estrogeenitaso aiheuttaa moninaisia, yksilöllisesti vaihtelevia oireita. Tätä keskimäärin seitsemän vuotta kestävää siirtymävaihetta kutsutaan vaihdevuosiksi.
– Pieni osa naisista ei koe tunnistettavia vaihdevuosioireita. Osa taas kokee, että kun oireet alkavat, ne kestävät koko loppuelämän ajan. Vaihdevuosi-ikäisistä eli noin 45–60-vuotiaista naisista 80 prosenttia kokee haittaavia oireita, ja 20 prosentilla naisista oireet ovat vaikeita, työterveyshuollon erikoislääkäri Tuulia Varanka-Ruuska kertoo.
Työterveyslaitoksen viime vuonna valmistuneessa Vaihdevuodet ja työkyky -selvityksessä selvitettiin, minkälaisia tukikeinoja työpaikoilla ja työterveyshuollossa on vaihdevuosi-ikäisille työntekijöille. Selvitystä varten haastateltiin esihenkilöitä ja HR-ammattilaisia sekä työterveyshoitajia ja -lääkäreitä.
– Kävi ilmi, että työpaikoilla vaihdevuosioireet ja niiden vaikutus tunnistettiin, mutta työkyvyn tukemiseksi ei ollut kohdennettuja toimenpiteitä, Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Mari Kupiainen kertoo.
Työpaikoille tarvitaan lisää tietoa vaihdevuosista
Vaihdevuodet koskettavat jossain vaiheessa joka toista työelämässä olevaa ihmistä, naisvaltaisilla työpaikoilla vielä useampaa. Siitä huolimatta niiden on ajateltu olevan yksityiselämään kuuluva ja jopa häpeälliseksi koettu aihe, josta ei työpaikalla puhuta.
Osittain hiljaisuutta aiheen ympärillä selittää se, että kyseessä on sekä sukupuoleen että ikään liittyvä asia. Pron työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija Tanja Lehtorannan mukaan työntekijä voi pelätä, ettei esihenkilöllä ole riittävästi tietoa asiasta tai tämän tulkitsevan, ettei oireileva työntekijä suoriudu enää työstään.
Aina tietämättömyys vaihdevuosioireista ei rajoitu vain työpaikkaan. Joskus nainen itsekään ei välttämättä ymmärrä, mihin oireet liittyvät.
– Olisi tärkeää, että tietoisuutta näistä asioista tulisi lisää, Varanka-Ruuska sanoo.
Yksilölliset joustot tarpeen
Se, kuinka paljon työntekijä on vaihdevuosista valmis kertomaan vaikkapa työpaikan kahvipöydässä, on henkilökohtaista. Työtoverit voivat kuitenkin antaa toisilleen merkittävää vertaistukea.
Esihenkilön on syytä lähestyä aihetta hienotunteisesti. Lehtorannan mukaan vaihdevuosioireet ovat sensitiivisiä asioita, mutta samalla yksi työkykyyn vaikuttava tekijä muiden joukossa. Oireista kärsiviä voi tukea jo työpaikalla olemassa olevilla keinoilla, kuten työaikajoustoilla.
Jos takana on huonosti nukuttu yö, voidaan työntekijälle antaa mahdollisuus aloittaa työt hieman myöhemmin tai tehdä etätöitä. Jos asiakaspalvelussa työskentelevällä on hankalia oireita, voidaan hänet tilapäisesti siirtää toisiin työtehtäviin.
– Työpaikan olosuhteisiin voi vaikuttaa esimerkiksi tarjoamalla työntekijälle vetäytymistiloja ja mahdollisuuden säätää työpisteen lämpötilaa. Työvaatteiden olisi hyvä olla hengittäviä ja sellaisia, joissa tahrat eivät näy helposti, Kupiainen ja Varanka-Ruuska sanovat.
Lehtorannan mukaan työpaikkojen mahdollisuus ja valmius joustaa esimerkiksi läsnäolovaatimuksesta vaihtelee. Työntekijän mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä lisää kuitenkin tutkitusti työhyvinvointia.
Vaihdevuosien huomioiminen työpaikan käytännöissä on tärkeää niin sukupuolten tasa-arvon, yhdenvertaisuuden kuin työturvallisuuden kannalta.
– Vaihdevuosi-ikäiset naiset ovat usein hyvin kokenutta ja osaavaa työvoimaa, josta kannattaa pitää kiinni. Työkykyä pitää tukea kaikissa työuran vaiheissa, Kupiainen sanoo.
Lehtorannan mukaan työntekijöiden tasapuolinen ja yhdenvertainen kohtelu ei tarkoita sitä, että kaikkien kohdalla tehtäisiin täysin samat ratkaisut. Eri tilanteissa olevia työntekijöitä voidaan kohdella eri tavoin, mutta käytäntöjen on oltava läpinäkyvät ja samat kaikille samassa tilanteessa oleville.
Vaihdevuosien hoito osaksi työterveyshuoltoa?
Vaihdevuosien viime vuonna julkaistun Käypä hoito -suosituksen mukaan vaihdevuosioireiden lääkehoidon voi aloittaa yleis- tai työterveyslääkäri, eikä gynekologin kannanottoa yleensä tarvita.
– Asiat, jotka vaikuttavat työkykyyn, kuuluvat aina työterveyshuoltoon, Varanka-Ruuska sanoo.
Sairaanhoitopalvelujen sisällyttäminen työterveyshuoltoon on kuitenkin työnantajalle vapaaehtoista. Vaikka suurimmalla osalla työpaikoista sairaanhoitopalveluita tarjotaan osana työterveyshuoltoa, vaihdevuodet on saatettu jättää sopimuksen ulkopuolelle.
Vaihdevuosioireista kärsivä nainen on joutunut hakeutumaan yksityiselle gynekologille, johon erityisesti matalapalkka-aloilla työskentelevillä naisilla ei välttämättä ole varaa. Sote-keskukseen puolestaan saattaa vaihdevuosiasioissa olla vaikea saada aikaa.
Kupiaisen mukaan Työterveyslaitoksen selvityksessä oli mukana myös työpaikka, jossa naisilla oli mahdollisuus käydä gynekologilla työkykyyn vaikuttavien vaihdevuosioireiden vuoksi.
– Siellä oli katsottu, että se, että naiset saivat vaihdevuosioireisiinsa apua, tuli heille edullisemmaksi. Se tuli takaisin työkykynä ja työssä jaksamisena, Kupiainen kertoo.
Työpaikan henkilöstöedustaja voi omalta osaltaan viedä esimerkiksi työsuojelutoimikuntaan aloitteen siitä, että vaihdevuosioireet nostetaan esiin ja osaksi työpaikan riskien arviointia ja työterveyshuoltoa. Lisäksi niin työsuojelutoimikunnan jäsenille kuin esihenkilöille voi ehdottaa koulutusta aiheesta.
– Vaihdevuodet voidaan nivoa osaksi jo olemassa olevia käytäntöjä, kuten ikäjohtamista. Isoja uudistuksia ei tarvitse tehdä, vaan kyse on asennoitumisesta ja asian merkityksen tiedostamisesta, Kupiainen sanoo.
Viisi konkreettista keinoa esihenkilölle työntekijän tukemiseen
- Hae tietoa vaihdevuosista ja niihin liittyvistä oireista ja pyydä koulutusta asiasta. Jos huomaat työpaikan käytännöissä puutteita, puutu asiaan.
- Pidä keskusteluyhteys työntekijään kunnossa, vaikka et työskentelisi tämän kanssa samassa toimipisteessä. Kysy, mitä työntekijälle kuuluu ja voitko auttaa jotenkin.
- Muista hienotunteisuus. Esihenkilön tehtävä ei ole diagnosoida ketään, eikä työntekijän tarvitse kertoa yksityiskohtaisesti terveystietojaan. Kunnioita työntekijän aloitetta siitä, haluaako hän keskustella aiheesta vai ei. Työkykyyn vaikuttavista asioista voidaan ja tulee keskustella esihenkilön kanssa.
- Oireileva työntekijä voi hyötyä esimerkiksi työaikajoustoista, etätyömahdollisuudesta tai mahdollisuudesta vaihtaa tilapäisesti työtehtäviä. Pidä huoli, että yleiset mukautuksiin liittyvät käytännöt ovat kaikkien tiedossa ja niistä on sovittu läpinäkyvällä tavalla.
- Suhtaudu vaihdevuosiin vakavasti työkykyyn vaikuttavana tekijänä, johon pyrit yhdessä työntekijän kanssa hakemaan ratkaisuja. Kuumat aallot ja muut oireet eivät ole vitsien tai vähättelyn aihe.
