Joulukuussa Miro Sallila, 24, valmistui liiketoiminnan tradenomiksi. Hetken tulevaisuus tuntui avoimelta ja lupaavalta.
Arki toi kuitenkin mukanaan epävarmuuden. Oman alan työpaikkaa ei vielä ollut löytynyt, ja opiskelijakunnan aktiivinen toiminta oli jäänyt taakse. Kalenteri näytti poikkeuksellisen tyhjältä. Suuntaa piti etsiä uudelleen.
Sitten sähköpostiin saapui viesti Ammattiliitto Prolta: STTK:n vaikuttajavalmennus käynnistyy – kiinnostaako sinua yhteiskunnallinen vaikuttaminen?
Miro tarttui mahdollisuuteen. Valmennus tarjosi keinoja kehittää osaamista, verkostoitua ja pysyä aktiivisena siirtymävaiheessa. Tyhjä kalenteri ei ollutkaan pelkkä epävarmuus, vaan myös tilaisuus rakentaa seuraavaa askelta.
Vuoden alussa Miro aloitti valmennuksessa, joka osoittautui yllättävän merkittäväksi käännekohdaksi.
– Valmennus vahvisti tunteen siitä, että olen menossa suuntaan, joka tuntuu aidosti omalta.
Vaikuttaminen oli hänelle jo kuitenkin tuttua. Jo ala-asteen lasten parlamentti sytytti kipinän osallistumiseen. Siitä polku jatkui nuorisovaltuustoihin ja maakunnalliseen vaikuttamiseen. Opiskeluaikana Kajaanin ammattikorkeakoulussa Miro toimi sekä ainejärjestön että opiskelijakunnan puheenjohtajana.
Yhteiskunnallinen aktiivisuus kulkee myös suvussa. Miron ukki työskenteli aikoinaan Rakennusliiton rakennussihteerinä, ja hänen isänsä on palkittu prolainen työsuojeluvaltuutettu.
Valmennus avasi oven ay-maailmaan
STTK:n vaikuttajavalmennuksen ensimmäinen lähijakso herätti Mirossa vahvan kiinnostuksen ammattiliittojen edunvalvontaa kohtaan. Opiskelijajäsenenä hän oli hyödyntänyt Pron etuja satunnaisesti, mutta käsitys liittojen vaikuttamistyöstä oli jäänyt aiemmin pintapuoliseksi.
– Valmennuksessa konkretisoitui, miten vaikuttamistyötä tehdään, ketkä sitä tekevät ja miksi sillä on merkitystä. Keskustelut asiantuntijoiden kanssa vahvistivat ajatusta siitä, että haluan edetä urallani tähän suuntaan, Miro kertoo.
Yksi valmennuksen kohokohdista oli vierailu eduskuntaan. Se oli Mirolle ensimmäinen kerta, ja jätti vahvan muistijäljen. Vierailulla kuultiin kansanedustaja Lotta Hamaria sekä saatiin opastettu kierros talon toimintaan.
Eniten Miro kuitenkin arvostaa valmennuksen tarjoamia verkostoja. Mukana oli tuttuja opiskelijakuntakentältä, ja samalla syntyi uusia kontakteja, joilla voi olla ratkaiseva merkitys tulevaisuuden työpoluilla.
”Verkostoista on hyötyä. Niitä kannattaa oikeasti käyttää.”
Miro etsii parhaillaan paikkaansa työelämässä. Hän toivoo voivansa yhdistää opiskelijakentän tuntemuksen ja yhteiskunnallisen edunvalvonnan. Erityisen lähellä hänen sydäntään ovat nuorten jaksamiseen ja mielenterveyteen liittyvät kysymykset.
Tilanne korostuu nyt, kun kesä- ja harjoittelupaikkoja on tarjolla aiempaa vähemmän ja epävarmuus tulevasta kuormittaa monia nuoria. Miro muistaa hyvin, miten hän haki opiskeluaikana 30 kesätyöpaikkaa ilman tärppiä.
Lopulta työ avautui tutun projektipäällikön kautta.
– Kilpailu töistä on nyt kovaa, mutta sinnikkäästi hakemalla ja oikeissa verkostoissa toimimalla mahdollisuudet kasvavat. Kannattaa jatkaa yrittämistä, vaikka tie tuntuisi hetkittäin kiviseltä, hän kannustaa.
Miro kävi Pron toimistolla Kalasatamassa juttelemassa sopimusalavastaava Taru Reinikaisen kanssa siitä, millaisilla taustoilla liittoon päädytään töihin ja millaisia työpaikkoja liittokentällä on.
Liitto on työpaikka siinä missä muutkin – ammattiyhdistysura ei vaadi valmista suunnitelmaa
Ammattiliitto ei ole mystinen tai suljettu maailma, vaan työpaikka muiden joukossa. Sinne ei tarvitse tulla valmiina asiantuntijana tai pitkälle suunnitellun urapolun kanssa, muistuttaa sopimusalavastaava Taru Reinikainen.
– Ammattiyhdistystoimintaan ei ole yhtä oikeaa reittiä. Mukaan kannattaa lähteä, vaikka oma tulevaisuuden suunnitelma olisi vielä hahmottumatta. Ensimmäinen askel riittää, Reinikainen sanoo.
Yhtä oikeaa polkua ei ole
Opinnäytetyössään liittojen asiamiesten taustoja tutkinut Reinikainen kertoo, että ammattiyhdistysuralle päädytään monenlaisista lähtökohdista. Osa on aloittanut luottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna, osa on tullut mukaan vahvan työkokemuksen kautta. Toiset ovat päätyneet toimintaan kiinnostuksesta vaikuttamiseen – joskus sattumalta.
Yhteistä monille on se, että alkuun on lähdetty rohkeasti ilman tarkkaa käsitystä lopputuloksesta.
– Ammatillinen identiteetti rakentuu tekemisen kautta. Vapaaehtoistehtävät, yhdistystoiminta ja työpaikan edunvalvontatehtävät tarjoavat mahdollisuuden oppia, verkostoitua ja kasvaa vastuuseen, Reinikainen sanoo.
Ammattiyhdistysliike tarvitsee erilaisia osaajia
Reinikainen korostaa, että ammattiyhdistysliike tarvitsee tekijöitä erilaisista taustoista ja erilaisilla motiiveilla.
– Joku lähtee mukaan oikeudenmukaisuuden palosta, toinen halusta kehittää työelämää, kolmas kiinnostuksesta oppia neuvottelutaitoja. Kaikille on tilaa. Liittojen vahvuus on siinä, että se kokoaa yhteen erilaisia ihmisiä.
