Kuluvan hallituskauden aikana on jo kolme kertaa päätetty kaventaa valtion virastojen toimintaedellytyksiä. Hallitusohjelman ja kevään 2024 päätöksillä tavoiteltiin yhteensä noin 390 miljoonan säästösummaa. Sen ei kuitenkaan katsottu riittävän: puoliväliriihessä keväällä 2025 tehtiin 130 miljoonan suuruinen lisäleikkaus, jonka kohdentamista virastojensa toimintamenoihin ovat ministeriöt kesän miettineet. Ruuvia on pitkin matkaa kiristetty myös säästöjen toteuttamisen aikataulujen osalta. Toiminnan sopeuttamiselle vastaamaan rahoitusta ei anneta tarvittavaa aikaa. Tulokset halutaan nyt ja heti.
on jo tällä vaalikaudella leikattu valtionhallinnosta. Sen sijaan eri viranomaisten lakisääteisiä tehtäviä ei ole vähennetty lainkaan.
Alun perin ajateltiin, että säästöt pystytään pääosin toteuttamaan toimintaa tehostamalla – tekemällä fiksummin. Keinoina nähtiin mm. digitalisaation ja tekoälyn hyödyntäminen palvelutuotannossa ja toimitilojen tiivistäminen. Monet käyttökelpoiset ja kannatettavat konsernitason tehostamiskeinot eivät valitettavasti tepsi välittömästi, vaan tulokset näkyvät säästyvinä euroina pidemmällä aikavälillä.
Kesäkuussa hallitus on joutunut tunnustamaan valtionhallintoon kohdistettujen säästöjen olevan niin merkittäviä, että ne tulevat johtamaan sekä henkilöstövähennyksiin että palvelutason laskuun. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan kesäkuussa tekemät linjaukset olivat tietoisia poliittisia päätöksiä, joilla annettiin lupa vähentää henkilöstöä sekä tinkiä palveluista ja niiden laadusta. Ministeriöiden tehtävä on tuottaa pikavauhdilla konkreettiset esitykset tehtävien ja velvoitteiden karsimisesta.
Mikä sitten mättää? Valtion henkilöstön ja virastojen on hankalaa tehdä työtä epätietoisuudessa. Oliko tässä kaikki vai onko lisää leikkauksia odotettavissa? Tavoitetila ilmaistaan säästettyinä euroina, ei yhdessä jaettuna käsityksenä siitä miten tulevaisuuden valtio auttaa kansalaisiaan ja yrityksiään kukoistamaan.
Pahinta koko yhteiskunnan kannalta on se, ettei valtionhallinnon roolista ja tehtävistä käydä juuri minkäänlaista julkista kansalaiskeskustelua, vaikka rahoituksen kovalla kädellä karsimisella on väistämättä vaikutuksensa. Valtionhallinto vastaa esimerkiksi turvallisuudesta huolehtimisesta, erilaisista lupapalveluista yrityksille ja kansalaisille, verojen keräämisestä ja sosiaaliturvan maksatuksesta, liikenneväylien kehittämisestä ja kunnossapidosta sekä kansainvälistymisen ja innovaatiotoiminnan tuesta yrityksille. Nyt kuitenkin ilmassa on ennusmerkit liikkeestä kohti yövartijavaltiota, jonka tehtävä on lähinnä huolehtia sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta.
Pelkkä summittainen säästöjen kasaaminen, tehtävien karsiminen ja palvelutasosta tinkiminen ei ole oikea tapa edetä. Tarvitsemme selkeän vision valtionhallinnosta. Mitkä ovat ne palvelut ja toiminnot, jotka Suomi-niminen valtio kansalaisilleen ja yrityksilleen tuottaa? Suomalaisen yhteiskunnan ehdottomiin vahvuuksiin on lukeutunut se, että valtion viranomaisten toiminta on ollut ennakoitavaa, laadukasta, luotettavaa ja tehokasta.
Keskustelu siitä millaisen valtionhallinnon suomalaiset haluavat on aloitettava heti. Seuraavaan hallitusohjelmaan tarvitaan selkeä ja yhdessä jaettu näkemys valtionhallinnolle kuuluvista tehtävistä ja niiden toteuttamiseen tarvittavasta rahoituksesta.
Kirjoittaja on Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Niko Simola.
Kuntien työllisyys- ja yrittäjyyspalveluista ei pidä leikata
Pro muistuttaa budjettiriiheen ensi viikolla kokoontuvia päättäjiä siitä, että työnhakijoiden työllistymisen edellytysten vahvistamiseksi ja työttömyyden pitkittymisen ehkäisemiseksi tarvitaan paitsi talouskasvua, myös vaikuttavia ja pitkäjänteisiä toimia. Leikkausten sijaan kuntien työllisyyspalveluiden riittävät resurssit tulee turvata, jotta kuntien palvelukseen siirtyneet työllisyysasiantuntijat voivat keskittyä ydintehtäväänsä eli työnhakijan työllistymisedellytysten tukemiseen sekä työnhakijoiden ja työnantajien kohtaannon edistämiseen. Lisäksi kunnille tulee turvata resurssit työnantajapalvelujen kehittämiseen ja yhteistyöhön paikallisten yritysten kanssa uusien työpaikkojen luomiseksi.
