Suomi on tasa-arvoinen maa
Ei. Vaikka Suomessa on tehty pitkään työtä naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistämiseksi ja olemme päässeet monessa asiassa eteenpäin, haasteita on vielä jäljellä. Naisten ja miesten palkkaero kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan keskikuukausiansioista laskettuna on 15,6 prosenttia. (Tilastokeskuksen ansiotasoindeksi 2022). EU tarkastelussa Suomi oli kuudenneksi heikoin (Eurostatin Gender Pay Gap -indikaattori 2020).
Tasa-arvoinen ei voi olla osittain, tasa-arvo joko on tai sitä ei ole. Tällä hetkellä olemme vielä matkalla.
Palkkasyrjintää ei voi olla, jos työpaikalla noudatetaan tessiä tai vessiä
Kyllä ja ei. Työehtosopimus ja sen palkkausjärjestelmä tuo palkkaukseen yhdenvertaisuutta ja läpinäkyvyyttä, mikä lisää palkkojen oikeudenmukaisuutta. Palkkaerot ovat myös suurimmat isoimmissa palkoissa, jotka yleensä ovat sopimuspalkkoja.
Jos palkka perustuu tehtäväkohtaiseen palkkaan, se on sama kaikille samassa tehtävässä oleville sukupuolesta riippumatta. Tehtäväkohtaisen palkan suuruuteen vaikuttaa kuitenkin se, miten vaativaksi kukin tehtävä on arvioitu. Tällä saattaa olla sukupuolivaikutuksia.
Palkkausjärjestelmään oikeudenmukaisuuteen vaikuttaa myös sen soveltaminen. Jos palkkaan kuuluu osia, johon liittyy työpaikalla tehtävää arviointia, kuten henkilökohtaiset lisät, ne saattavat painottua arvioijan mukaan.
Lääkkeeksi työehtosopimusten syrjimättömyyden lisäämiseen tarvitaan sopimusten sukupuolivaikutusten arviointia, laadukkaampia työpaikalla yhdessä laadittavia tasa-arvosuunnitelman palkkakartoituksia, palkka-avoimuuden lisäämistä lainsäädännön keinoin ja keskustelun kautta sekä luottamushenkilöiden valppautta.
Palkkaeroa pienennetään alojen segregaatiota purkamalla
Ei. Segregaatio eli töiden jakautuminen naisten ja miesten tehtäviin ja aloihin yhdessä sen kanssa, että naisten alat ovat alemmin palkattuja, aiheuttaa palkkaeroa. Vaikka näihin vinoutumiin puuttuminen on tärkeää, kyse on koko kulttuurimme syvärakenteista, jonka muuttaminen on niin hidasta, että tällä hetkellä on tärkeämpää puuttua suoraan palkan muodostukseen.
Emme voi jäädä odottelemaan uusia sukupolvia, muutos tarvitaan nyt!
Perhevapaita ei ole varaa jakaa
Ei. Perhevapaauudistuksen vaikutukset naisten ja miesten keskimääräisen palkkaeron pienenemiseen ovat hitaita, koska vapaiden arvellaan uudistuvan hitaasti.
Perheet saattavat ajatella, että heillä ei ole varaa siihen, että myös parempituloinen vanhempi jäisi perhevapaalle. Kelan selvityksen mukaan useimmissa tilanteissa väite ei pidä paikkaansa, vaan molempien vanhempien kannattaa käyttää perhevapaita myös perheen talouden näkökulmasta. Pelkkä bruttotulojen tarkastelu voi antaa tilanteesta väärän kuvan, koska verotus tasaa tuloja merkittävästi.
Palkka-avoimuus työpaikalla aiheuttaa kyräilyä
Ei. Työnantajat vastustavat kiivaasti palkka-avoimuuden lisäämistä, vaikka palkkatietoisuus on meillä heikkoa. Jos palkkaus on oikeudenmukaista, miksi se ei voi olla avointa?
Uuden EU:n palkka-avoimuusdirektiivin vaatimat lainsäädäntömuutokset tulevat voimaan Suomessa seuraavan hallituskauden aikana. Direktiivin valmistelun yhteydessä selvitettiin, että hyvä tiedonsaanti johtaa palkkasyrjinnän vähenemiseen sekä toimenpiteiden ja palkkatietoisuuden lisääntymiseen palkkaerojen pienentämiseksi. Jo tällä hetkellä palkat ovat julkisella puolella avoimia ilman ongelmia.
Kansainvälistä naistenpäivää vietetään 8.3.2023. Kirjoittaja on Pron tasa-arvoasiantuntija. Artikkeli ilmestyi 6.3.2023, ja sitä on päivitetty 8.3. lisäämällä Pohjoismaisten työmarkkinajärjestöjen naisverkoston kokoamat tasa-arvotavoitteet.
Tasa-arvoa pohjoismaisille työmarkkinoille!
Pohjoismaisten työmarkkinajärjestöjen naisverkosto (UNI Women Nordic Network) kokosi yhteen verkoston tasa-arvotavoitteet kansainvälisen naistenpäivän innoittamana:
Juuri kun Pohjoismaat ovat nipin napin selvinneet pandemiasta, nykykehitys näyttää huolestuttavalta. Inflaatio on korkeimmillaan pitkään aikaan, ja niin sähkön kuin ruoan hinnat ovat ennätystasolla. Tämä iskee kaikkein pahiten pienituloisiin, jotka ovat usein naisia, sillä naiset tienaavat edelleen miehiä vähemmän. Meille se on selvä merkki siitä, että pohjoismaisilla työmarkkinoilla on vielä paljon tehtävää sukupuolten tasa-arvon eteen. Olemme yhteensä 14 palvelu- ja muutaman muun alan työntekijöitä edustavaa ammattiliittoa neljästä maasta. Pohjoismainen ammattiyhdistysliike kutsuu kaikki mukaan yhteisen asian hyväksi. Parannustarvetta on useilla osa-alueilla:
Samapalkkaisuus
Osassa Pohjoismaita naisten ja miesten välinen palkkaero kasvaa nyt ensimmäistä kertaa vuosiin, kun taas toisissa Pohjoismaissa kehitys junnaa paikoillaan. Sukupuolten välinen palkkaero on Pohjoismaissa suunnilleen samaa tasoa kuin muissa OECD-maissa eli 11–16 prosenttia. Kun verrataan samasta työstä saatavaa palkkaa, sukupuolten välillä on yhä selvä palkkaero. Haluamme nähdä toimia naisten ja miesten välisen täyden palkkatasa-arvon saavuttamiseksi.
Osallistavat työmarkkinat
Haluamme nähdä koulutusjärjestelmissä toimia, joiden avulla tytöt ja pojat voivat tehdä tasa-arvoisempia valintoja. Ne ovat valintoja, jotka seuraavat mukana työmarkkinoille ja vaikuttavat siten merkittävästi naisten ja miesten työllisyyteen ja työhön. Koulutusjärjestelmillämme on tärkeä tehtävä estää stereotyyppisiä koulutusvalintoja. Osa työmarkkinoista on niin sukupuolittunutta, että naisia näkyy harvoin korkeissa tehtävissä tai yritysten hallituksissa, vaikka heidän koulutustasonsa on korkeampi tai vastaava kuin miehillä.
Turvallisempia työsuhteita
Haluamme turvallisempia työsuhteita, joissa sopimuksista pidetään kiinni ja palkallaan tulee toimeen. Osa-aikaiset työt, määräaikaiset työsuhteet ja työnantajan päättämät vajaat työtunnit heikentävät työmarkkinoiden turvallisuutta ja ovat kovin yleisiä naisvaltaisilla aloilla.
Lisää tietoisuutta ennakkoluuloista rekrytointiprosesseissa
Tasa-arvon ja monimuotoisuuden tulee olla osa toiminnan suunnittelua yrityksen kaikilla tasoilla. Seksuaalista häirintää ei saa esiintyä ja palkkasyrjinnästä on päästävä eroon. Haluamme työnantajien tekevän ennaltaehkäiseviä toimia syrjinnän torjumiseksi. Yritysten tulee arvostaa erilaisuutta ja olla osallistava työympäristö, jossa työntekijät voivat olla omia itsejään.
Tasa-arvoisia eläkkeitä
Naisten eläkkeiden tulee olla samalla tasolla miesten eläkkeiden kanssa. Palkkoihin, työaikoihin ja vanhempainvapaisiin liittyvä epätasa-arvo pienentää naisten eläkkeitä.
Tänään 8. maaliskuuta vietetään kansainvälinen naistenpäivä. Tänään ja joka ikinen päivä me ammattiliitoissa työskentelemme tasa-arvoisten työmarkkinoiden puolesta Pohjoismaissa. Sillä jos työmarkkinat eivät muutu tasa-arvoisiksi, tasa-arvoa ei saavuteta muuallakaan yhteiskunnassa.
Allekirjoittajat:
Ammattiliitto Pro, Suomi
Finansforbundet, Tanska
Dansk Metal, Tanska
Fastighetsanställdas Förbund, Ruotsi
Finansforbundet, Norja
Forena, Ruotsi
Handel og Kontor i Norg, Norja
Handelsanställdas förbund, Ruotsi
HK Danmark, Tanska
Negotia, Norja
Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU, Suomi
SEKO, Ruotsi
Palvelualojen ammattiliitto PAM, Suomi
Tekniikan akateemiset TEK, Suomi
