Hyppää pääsisältöön

Viisi prolaista nousi eduskuntaan

jani kokko
Parlamentin ensikertalainen Jani Kokko (sd.) haluaa satsata työllisyysasteen nostamiseen ja huolehtia riittävistä hyvinvointipalveluista.

Viisi prolaista nousi eduskuntaan

Julkaistu 20.04.2023 klo 05:56
ProStoori
Kirjoittanut
Anu Vallinkoski
Kuvaaja Jiri Halttunen
Parlamentin ensikertalainen Jani Kokko (sd.) haluaa satsata työllisyysasteen nostamiseen ja huolehtia riittävistä hyvinvointipalveluista.

Ammattiliitto Prohon kuuluvat eduskuntavaaliehdokkaat menestyivät hyvin vaaleissa. Arkadianmäelle nousee kaikkiaan viisi prolaista. Joukossa on jo kokeneita konkareita ja yksi aivan uusi kansanedustaja.

Uudenmaan vaalipiiristä läpi pääsivät viime vaaleissa eduskunnasta täpärästi pudonnut Joona Räsänen (sd.) sekä entinen kansanedustaja ja nykyinen europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd.). Paikkansa uusivat myös SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen (sd.) Vaasan vaalipiiristä sekä Naantalin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Vilhelm Junnila (ps.) Varsinais-Suomesta.

Keski-Suomen vaalipiiristä eduskuntaan ponnistanut 35-vuotias Jani Kokko (sd.) on joukon ainoa ensikertalainen.

Muuramelainen Kokko työskentelee Jyväskylän yliopistossa väitöskirjatutkijana. Hän tekee aatehistoriallista tutkimusta amerikkalaisten arvojen näkymisestä Yhdysvaltain presidenttien retoriikassa.

Kunnallispolitiikassa nuori mies on kerännyt kannuksia jo pitkään. Hän istuu neljättä kautta Muuramen kunnanvaltuustossa ja on valtuuston varapuheenjohtaja. Niin ikään hän on vasta työnsä aloittaneen Keski-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuuston puheenjohtaja.

Ammattiliitto Prohon Kokko liittyi viisi vuotta sitten tuttavansa innostamana.

Halu muuttaa asioita ajoi politiikkaan

Kokko kertoo saaneensa kimmokkeen politiikkaan lähtemiseen lähipiirinsä kanssa käydyistä keskusteluista 15 vuotta sitten.

– Osa tuttavistani valitti, että moni asia on aivan pielessä. Vanhukset ovat heitteillä, kouluissa ei ole oppilaille tilaa, tiet ovat hiekoittamatta… Kysyin heiltä, ovatko he koettaneet muuttaa asioita. Ovatko he esimerkiksi äänestäneet? Moni vastasi, ettei maksa vaivaa äänestää, sillä sama meno jatkuu kuitenkin, Kokko kertoo.

Valituksista sisuuntuneena Kokko päätti yrittää itse. Mitäpä, jos hän saisi muutoksen aikaan?

Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa Kokko pääsi läpi ensiyrittämällä.

SDP:n Kokko valitsi omaksi kotipuolueekseen sekä historian että tulevaisuudenvision vuoksi.

– Viisipäiväinen työviikko, kahdeksan tunnin työpäivä, peruskoulu, sosiaaliturva – kaikki hyvä, mitä suomalaiseen yhteiskuntaan on syntynyt, on pohjimmiltaan työväenliikkeen ja SDP:n käsialaa. Toisaalta SDP:llä on aina ollut kyky visioida tulevaa hyvin pitkälle. Aina on menty päämäärää kohti. Esimerkiksi juuri päättyneellä kaudella toteutui maksuton toinen aste ja oppivelvollisuuden pidentäminen, Kokko perustelee puoluevalintaansa.

Hyvinvointi on osa turvallisuutta

Itseään Kokko luonnehtii yleispoliitikoksi. Vaaliteemoissaan hän painotti turvallisuutta ja hyvinvointia.

– Näen turvallisuuden laajasti. Se ei ole vain kovaa turvallisuutta, armeijaa ja Natoa; vaan se on myös toimivaa demokratiaa, pieniä tuloeroja ja hyvinvointivaltion palveluita. Hyvinvointi taas rakentuu koulutuksen, hyvien sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä menestyvien yritysten ja reilun työelämän varaan, hän avaa näkemyksiään.

Työmarkkinapolitiikka ei kuulu Kokon ydinosaamisalueisiin, mutta hän on valmis paneutumaan myös sen kiemuroihin. Uusi luottamustoimi Kunta- ja hyvinvointityönantajien hallituksessa tekee aiheen tutuksi väistämättä.

Työehdoista ja palkoista sopiminen eivät eduskunnalle kuulu, mutta Kokko haluaa olla vaikuttamassa siihen, että työ kannattaa aina.

– Sosiaaliturvaa pitää uudistaa niin, että työn tekeminen on aina kannattavaa. Se on iso koetinkivi meidän työllisyysasteemme nostamisessa. Kovana tavoitteena on kasvattaa työllisten määrä 80 prosenttiin työvoimasta.

Keski-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuuston puheenjohtajana Kokko kantaa huolta myös sosiaali- ja terveysalan vetovoimasta. Siihen vaikuttavat palkkauksen lisäksi työolot ja johtaminen.

Vaalikampanjaa turuilla ja toreilla käydessään Kokko pani merkille, että moni kansalainen painotti puoluerajat ylittävän yhteistyön merkitystä. Vaikeita ongelmia voi ratkoa vain yhdessä.

– Hyvällä idealla ei ole puoluekirjaa, Kokko tuumaa.