Hyppää pääsisältöön

Sopimusjärjestelmän kehittäminen

Sopimusjärjestelmän kehittäminen

Sopimusjärjestelmän kehittäminen

Suomen kilpailukyky on pitkään nojannut niin työntekijöiden korkeatasoiseen osaamiseen, innovatiivisiin yrityksiin, hyvin resursoituun virkakoneistoon kuin toimiviin, sopimisen kulttuurin perustuviin työmarkkinoihin. Sopimisen avulla Suomessa on kyetty rakentamaan niin taloudellista kuin sosiaalista hyvinvointia unohtamatta kansainvälistä kilpailukykyä. Käytäntö on myös taannut yrityksille vakaat olosuhteet kohtuullisin sopimuskustannuksin. Sopimista on myös pystytty viemään merkittävissä määrin paikallistasolle yksittäisiin yrityksiin asti nykyisen järjestelmän puitteissa.

Viime vuosina työehtosopimusjärjestelmää on kuitenkin haastettu voimakkaasti, niin ideologisista kuin poliittisistakin syistä, erityisesti työnantajajärjestöjen sekä yksittäisten yritysten ja niiden edunvalvojien taholta. Kyse ei ole ollut edullisten sopimusten aikaansaamisesta vaan periaatteellisesta vastustamisesta - sopimisen kulttuurin murtamisesta ja paluusta teollisen ajan toimintamalleihin, jossa työnantaja sanelee työn tekemisen ehdot. Kehitys on ollut näiltä osin huolestuttavaa. Sopimisen kulttuurin heikkeneminen, työmarkkinakiistojen politisoiminen ja luottamuksen systemaattinen rapauttaminen vahingoittavat suomalaisen yhteiskunnan keskeisiä vahvuuksia – yhdessä tekemistä ja asioihin keskittymistä. Pro haluaa kehittää suomalaista työelämää yhdessä sopien.

Ammattiliitto Pro pitää tärkeänä, että suomalaisilla työmarkkinoilla vallitseva nykyinen noidankehä saadaan poikki. Työmarkkinoilla on lähdettävä liikkeelle siitä ydinajatuksesta, että kaikkien osapuolten legitiimit intressit tunnustetaan, ratkaisuja haetaan yhdessä ja työn tekemisen tavoista sovitaan reilusti ja tasa-arvoisesti. Näin Suomi, sekä suomalaiset yritykset ja työntekijät voivat menestyä yhdessä. Pro on myös sitoutunut edistämään aitoa paikallista sopimista, joka perustuu yhteisille sovituille pelisäännöille, joilla pyritään suojelemaan työsuhteen heikompaa osapuolta ja tukemaan tasapuolisen neuvottelun edellytyksiä.

Paikallinen sopiminen edellyttää aidon ja tasavertaisen vuoropuhelun lisäämistä työpaikoilla. Tämä taas puolestaan edellyttää,  että työntekijöitä edustaa paikallisella tasolla luottamusmies, jota ammattiliitto voi tarvittaessa tukea. Nykyinen sopimusjärjestelmä mahdollistaa sen, että työehtosopimuksiin voidaan tarvittaessa rakentaa yhdessä sopien mallit laajalle paikalliselle sopimiselle.  Kannusteita paikalliseen sopimiseen voidaan parantaa muun muassa työntekijöiden tulkintaetuoikeudella sekä tiedonsaantioikeutta laajentamalla. 

Työelämän oikeudenmukaisuuden vahvistamiseksi ammattiliitoille tulee myöntää kanneoikeus. Yksilön yksityisyyden suojan parantamiseksi liitoilla tulee myös olla tulorekisterin osalta tiedonsaantioikeus jäsenmaksujen automatisoimiseksi.

  • Huolehditaan erityisen heikossa työmarkkina-asemassa olevien suomalaisten  nuorten, pitkäaikaistyöttömien ja ikääntyvien työllistymisestä.
  • Uudistetaan työvoimapalveluita ottamalla käyttöön asiantuntijaresurssien mitoitus takaamaan laissa määritellyn palvelumallin ja -tason toteutumisen.
  • Nopeutetaan työlupaprosesseja ja huolehditaan riittävästi resursoiduista kotoutumispalveluista ja suomen kielen opetuksesta. Kehitetään Suomen houkuttelevuutta työ- ja asuinpaikkana työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi.
  • Vahvistetaan yli 55-vuotiaiden palkkaamisen kannusteita.
  • Jatketaan seuraavalla hallituskaudella työn ja työhyvinvoinnin kehittämisen ohjelmia, esimerkiksi Työ2030-ohjelmaa sekä THL:n työkykyohjelmaa.
  • Vahvistetaan nykyistä hyvin toimivaa työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmää, joka mahdollistaa jo nyt laajasti paikallisen sopimisen. Nykyisen työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän kehittämisestä tulee sopia työehtosopimusosapuolten välillä. 
  • Kehitetään paikallisen sopimisen mahdollisuuksia säätämällä työntekijöiden tulkintaetuoikeudesta tilanteissa, joissa työnantaja pyrkii yksipuolisella päätöksellä heikentämään työsuhteen ehtoja.
    Tulkinta olisi voimassa, kunnes asiasta sovitaan tai asiaan saadaan ratkaisu tuomioistuimelta.
  • Pidetään kiinni nykyisistä semidispositiivisista työlainsäädännön normeista. Sopimisen tasot lainsäädännössä ovat harkittuja eikä nykyisiä normeja tule muuttaa sovittaviksi valtakunnallisten työehtosopimusosapuolten ohi.
  • Parannetaan työmarkkinoiden toimivuutta, työmarkkinoiden pelisääntöjen noudattamista, tasapuolista kilpailuasetelmaa ja yksittäisen työntekijän turvaa säätämällä ammattiliitoille kanneoikeus.
  • Säilytetään ansiosidonnaisen nykyinen taso ja toimeenpano työttömyyskassajärjestelmän kautta.
  • Annetaan ammattiliitoille tulorekisterin tiedonsaantioikeus jäsenmaksuperinnän digitalisoimiseksi.
  • Vahvistetaan työsuhteen tunnusmerkistön määrittelyä tulkinnanvaraisissa ja epäselvissä tilanteissa, erityisesti työsuhteessa ja yrittäjänä tehtävän työn välisessä rajanvedossa.
  • Vahvistetaan työntekijöiden mahdollisuuksia reiluun paikalliseen sopimiseen turvaamalla järjestäytyneiden työntekijöiden oikeus jatkossakin valita keskuudestaan luottamusmies kaikilla työpaikoilla, myös yleissitovassa kentässä.
  • Taataan luottamusmiesten suoja ja luottamusmiesasemaan liittyvät työehtosopimuksen mukaiset oikeudet ja velvollisuudet.
  • Varmistetaan riittävät resurssit sovitteluun tarvittavalla määrällä päätoimisia sovittelijoita.
  • Vahvistetaan sovittelujärjestelmän ja sovittelijainstituution mahdollisuuksia ja tarjota sovittelupalveluita ja erityisesti ennakoivaa sovittelua neuvottelujärjestelmän hajautuessa.
  • Varmistetaan sovittelijan edellytykset edistää myös yritystasoisten työkiistojen sovintoa.
  • Vahvistetaan kaikkien osapuolten oikeutta tulla kuulluksi työmarkkinakiistoissa.
Icon
sopimusjärjestelmän kehittäminen.
Sopimusjärjestelmän
kehittäminen
Icon
Työelämän turvallisuuden vahvistaminen
Työelämän
turvallisuuden
vahvistaminen
Icon
Osaamisen tunnistaminen ja kehittäminen
Osaamisen
tunnistaminen ja
kehittäminen
Icon
Toimiva yhteiskunta
Toimiva
yhteiskunta
Eduskuntavaalit 2023

Parempi työelämä rakennetaan yhdessä sopien.