Tällä hallituskaudella toteutetut koulutuspaikkojen lisäykset sekä oppivelvollisuuden pidennys ovat osaamisvajeen umpeen kuromisen kannalta tärkeitä toimenpiteitä, mutta niiden vaikutus näkyy vasta vuosien kuluttua. Lyhyemmällä aikavälillä ongelmaa voidaan korjata panostamalla työikäisen aikuisväestön täydennys- ja jatkokoulutukseen sekä työelämässä hankitun osaamisen nykyistä parempaan tunnistamiseen.
Velvoite osaamiskartoituksiin sekä niiden pohjalta toteutettaviin henkilöstön koulutussuunnitelmiin tulee asettaa yrityksille ehdoksi julkisen TKI-rahoituksen saamiseksi. Suoritetuista tutkinnoista tai tutkintojen osista tulee saada tunnustettu merkintä, sertifikaatti tai pätevyys, jonka avulla uusi osaaminen voidaan osoittaa muille työnantajille. Käytäntö lisää työntekijöiden edellytyksiä kilpailla myös aiempaa vaativammista työtehtävistä.
Suomeen tulee luoda malli, jossa valtio tukee työnantajia ja työntekijöitä osaamisen kehittämisessä. Yksi työkalu kansallisen osaamisvajeen selättämiseksi voisi olla lounasedun kaltainen osaamisetu. Osaamisetu tarkoittaisi käytännössä työnantajan maksamaa lisäkoulutusta tai muun pätevyyden hankkimista, jota valtio tukee taloudellisesti ja jota työntekijä voi halutessaan täydentää. Edun käyttöönotosta tulisi tehdä työnantajille mahdollisimman kannustavaa ja yksinkertaista.
Yritysten laajemman vastuunkannon lisäksi yhteiskunnan tulee vahvistaa jatkuvan oppimisen ja työkyvyn ylläpidon rakenteita työttömille ja vajaatyöllisille. Esimerkiksi osatyökykyiset ja vammaiset ovat Suomessa merkittävä työvoimareservi – tästä huolimatta heidän työllisyysasteensa on verrattain huomattavan matala.
Osaamisen tunnistaminen ja jatkuva kehittäminen
- Tuetaan oppivelvollisuuden kautta riittävien perustaitojen ja yleissivistyksen kehittymistä oppimisvalmiuksien turvaamiseksi läpi elämän.
- Laajennetaan uudelleenkouluttautumismahdollisuuksia lisäämällä laadukasta koulutustarjontaa sekä luomalla edellytykset sekä valtakunnalliselle koordinaatiolle että paikalliselle yhteistyölle elinkeinoelämän kanssa.
- Otetaan käyttöön näyttötutkintojärjestelmä työelämässä pätevöitymisen tunnustamiseksi myös korkeakoulutuksessa.
- Selvitetään vanhojen tutkintojen täydennyskoulutustarpeet, minkä pohjalta koulutusta tulee tarjota erityisesti yli 50-vuotiaille tutkintojen suorittaneille.
- Kartoitetaan maahanmuuttajien ulkomailla suoritettujen tutkintojen sisältöä päivityskoulutustarpeiden valossa.
- Jatkuvan oppimisen ja osaamisen rahoitus sekä jatkuvan oppimisen palvelukeskuksen (JOTPA) toiminta on rakennettava pysyvälle pohjalle.
- Luodaan rakenteita työn, osaamisen kehittämisen ja vapaa-ajan kestävälle yhteensovittamiselle koko työuran ajaksi.
- Vahvistetaan työelämätaitojen oppimista erillisillä opintojaksoilla jo ennen perustutkintojen TET-jaksoja ja työharjoittelua.
- Taataan harjoittelijoille kohtuullinen palkka tekemästään työstä määrittelemällä työlainsäädäntöön harjoittelupalkka ja työehtosopimuksiin erilliset määräykset koskien opiskelijoiden työharjoittelujaksoja ja päättötöitä.
- Työssäoppimisen toimintamallin rakentamiseksi on tarpeen käynnistää selvitystyö.
- Luodaan rakenteita työn, osaamisen kehittämisen ja vapaa-ajan kestävälle yhteensovittamiselle koko työuran ajaksi.
- Kehitetään korkeakoulutusta varmistamalla korkeakouluille riittävät määrärahat, vahvistamalla opetustyötä tekevien digitaitoja sekä huomioimalla alueen elinkeinorakenne koulutussisältöjä suunniteltaessa.
- Tarjotaan täydennyskoulutusta vanhojen tutkintojen tueksi huomioiden ikääntyneiden tarpeet opiskelijoina sekä tarjoamalla aikuisopiskelijoille riittävää tukea tutkintokoulutukseen.
- Taataan ammatillisen koulutuksen laatu sekä opiskelijoiden jatko-opintokelpoisuus riittävällä rahoituksella, tasokkaalla lähiopetuksella, sekä ammattiosaamista että yleissivistystä tukevilla oppimateriaaleilla, valvomalla työharjoittelujaksojen laatua ja säilyttämällä kaksoistutkinnot.
- Sisällytetään esihenkilö- ja vuorovaikutustaitoja kehittäviä kokonaisuuksia kaikkiin ammattiin valmistaviin tutkintoihin.
- Tuodaan myös yksittäisten moduulien suorittamisen mahdollisuus osaksi korkeakoulutusta ja tuetaan moduulien käyttöönottoa huomioimalla ne korkeakoulujen rahoituksessa.
- Lisätään Suomen Akatemian ja Business Finlandin kaltaisten toimijoiden kautta tutkimusorganisaatioille kohdennettavaa rahoitusta niin, että tavoite tutkimus- ja kehittämismenojen osuuden nostamisesta neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä saavutetaan.
- Yritysten TKI-kannustimien ehdoksi tulee asettaa henkilöstön osaamisen kehittämisen elementtejä, kuten osaamiskartoitukset ja henkilöstön koulutussuunnitelma.
- Taataan yliopistojen riittävä rahoitus valtion budjetissa nostamalla yliopistojen pitkäaikaisen ja vakautta tuovan perusrahoituksen tasoa, jonka säilymisestä huolehditaan pysyvällä mekanismilla.
- Huolehditaan hallinto- ja tukipalvelujen henkilöstömitoituksen riittävyydestä siten, että tutkimuksessa ja opetuksessa voidaan keskittyä yliopistojen perustehtäviin.
- Rahoitetaan aloituspaikkojen lisäämisen kustannukset täysimääräisesti.